Latest Story

Innovatiivisuus

Hiljainen lopputulos – tunnistatko itsesi tästä?

Onko sinulle käynyt niin, että vielä pari vuotta sitten lähdit töihin innolla, mutta nykyään se tuntuu vain suoritukselta?
Et ehkä ole sanonut ääneen olevasi tyytymätön, mutta huomaat tekeväsi vain sen, mitä pyydetään – et juurikaan enempää. Ideat jäävät usein ajatuksen tasolle, osallistuminen palavereissa vähenee ja jo pelkkä ajatus oman työn kehittämisestä tuntuu turhalta. 

Itsensä johtaminen

Loma ei korvaa työhyvinvointia – se vahvistaa sitä

Kevät on kääntynyt jälleen kesäksi, ja monella mielessä siintää jo tuleva loma.

Mutta mitä tapahtuu siihen saakka?

Työelämän tahti ei usein hellitä, vaikka mieli jo haaveilee riippumatosta tai hiljaisesta mökkirannasta. Juuri tämä vaihe – viikkoja ennen lomaa – voikin olla yksi vuoden kuormittavimmista. Siksi jaksamisen vahvistaminen arjessa ja töissä on tärkeämpää kuin koskaan.

Itsensä johtaminen

Itsetehty sabotaasi – nerokas tapa estää itseään onnistumasta

Kuulutko niihin henkilöihin, jotka tiedostamattaan harrastaa itsetekoista sabotointia?
Monille meistä tuttu tilanne: aloitamme uuden projektin innostuneina, mutta pian jäämme jumiin. Lykkäämme tekemistä, asetamme liian korkeita odotuksia tai annamme itsellemme tekosyitä lopettaa? 
Miten tunnistaa milloin itsetekoinen sabotaasi pyrkii ottamaan valtaa ja tehdä päätös, antaako sille periksi vai ei?

Itsensä johtaminen

Työhyvinvoinnin omaehtoinen ylläpitäminen – avain kestävään työelämään

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä organisaation, mutta myös yksilön menestykselle. Sen ylläpitäminen ei ole pelkästään työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijä voi omilla valinnoillaan ja asenteillaan vaikuttaa tähän suuresti.

Kun työntekijät ottavat aktiivisen roolin oman hyvinvointinsa edistämisessä syntyy kestävä ja motivoiva työelämä, joka hyödyttää sekä yksilöitä että yhteisöjä laajemmassakin mittakaavassa.

Johtaminen

Työhyvinvointi, unohdettu voimavara vai kilpailuetu? – Lue mitä kyselytutkimus paljasti?

Tässä kirjoituksessa käyn läpi työhyvinvointi kyselyn tärkeimmät havainnot ja nostan esiin keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin.

Miksi hyvinvointia ei aina priorisoida? Mitä konkreettisia muutoksia yritykset voivat tehdä? Ja ennen kaikkea – miten työhyvinvoinnista voidaan tehdä yrityksen todellinen kilpailuetu?

Itsensä johtaminen

Työhyvinvointi vaikeina aikoina – miten pysyä tasapainossa?

Elämme aikaa, jolloin epävarmuus ja jatkuvat muutokset ovat läsnä monilla työpaikoilla. Yritykset ja organisaatiot kamppailevat taloudellisten haasteiden, muutosten ja resurssipulan kanssa, ja tämän kautta myös yksittäiset täyntekijät joutuvat kohtaamaan stressiä ja kuormitusta. Vaikeina aikoina työhyvinvoinnista huolehtiminen voi tuntua haastavalta – mutta juuri silloin se on erityisen tärkeää.

Tässä muutamia vinkkejä ja näkökulmia siihen, miten jokainen meistä voi vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa työelämässä vaikeiden aikojen keskellä.

Itsensä johtaminen

Vuosi loppuu – Oletko valmis?

Vuoden loppu lähestyy ja monilla työpaikoilla on alkanut loppuvuoden kaaos tai vähintäänkin loppukiri. Budjetit, raportit ja projektit pitäisi saada valmiiksi ennen lomia. Seuraavan vuoden suunnitelmien tulisi olla jo hahmoteltuna, ja samalla kotona odottavat perus arjen lisäksi jouluvalmistelut, joten kiirettä pitää…

Mutta entäpä sinä itse?
Oletko kaiken tämän keskellä muistanut pysähtyä tarkistamaan, missä itse menet?

Itsensä johtaminen

Hei ”turhan työn taitaja”, näetkö työsi merkityksen?

Aina arjen keskellä emme välttämättä edes ymmärrä, millainen vaikutus omalla työllä lopulta on liiketoiminnan lisäksi esimerkiksi ihmisiin ja muuhun ympäristöön. 

Merkityksellisyys tulee yksikertaisista asioista, joten vaikka työpäiväsi ei pääsääntöisesti tarjoaisi sinulle suuria muutoksia ja mullistuksia, voit silti luoda merkityksellisyyttä ja tuntea olosi tyytyväiseksi. Jokainen meistä voi löytää ja rakentaa merkitystä omassa työssään, mutta miten?

Itsensä johtaminen

Miten selvitä muutoksen tuulissa?

Muutosvastarinta on yleinen ilmiö niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla. Se tarkoittaa vastustavia reaktioita kun kohdataan uusia asioita, toimintatapoja tai rakenteita. Muutosvastarinta on kuitenkin luonnollinen osa esimerkiksi jokaisen organisaation kehitystä.

Yritysten kasvaessa ja toiminnan muuttuessa ihmiset kohtaavat väkisinkin uusia tapoja tehdä työtä, uusia järjestelmiä ja joskus jopa uusia rooleja. Näissä tilanteissa muutos voi herättää meissä monenlaisia tunteita ja usein vastustus onkin kovin tavallinen reaktio. Mutta mitä muutosvastarinta oikeastaan on ja miten sitä voisi hallita?

Itsensä kehittäminen

Mitä jos heittäisit egon hetkeksi narikkaan?

Ego, tuo pieni manipuloija, joka oikeaan aikaan, oikeassa paikassa saa pintaan paljon erilaisia tuntemuksia. Egoa kuvataankin usein mielen taisteluksi, sillä ohjaahan se meidän tietoista toimintaamme ja samalla tasapainottelee vaistojen ja järjen äänen kanssa. 

Egolla on myös taipumus muistuttaa epävarmuuksistamme ja sitä kautta sabotoida omaa hyvinvointiamme, jos sille antaa liikaa valtaa.

Egoa voidaan myös pitää voimavarana. Hyvän ego tuo itsevarmuutta, eikä anna liian isoa painoarvoa ulkopuolisille paineille. Tällaiset henkilöt yleensä herättävät luottamusta ja arvostusta kanssa ihmisten keskuudessa. 

Loma

Loma lähestyy – aika rentoutua ja palautua

Kesä on täällä ja lomakin häämöttää jo nurkan takana!

Monille meistä loma on vuoden kohokohta, jolloin pääsemme irtautumaan arjen kiireistä ja nauttimaan ansaitusta levosta.

Loman tärkein tarkoitus on rentoutuminen ja palautuminen arjen kiireistä. Anna itsellesi lupa irrottautua arjen huolista ja nauttia jokaisesta hetkestä. Unohda sähköpostit ja työasiat, ja keskity täysin lomaan: ota aikaa itsellesi, kokeile uusia asioita ja luo unohtumattomia muistoja.

Tässä blogissa jaamme muutamia vinkkejä, joiden avulla voit nauttia lomastasi täysillä ja palata arkeen virkistyneenä.

Itsensä kehittäminen

Mikä on työn rooli elämässäsi?

Työ on niin olennainen osa meidän elämäämme, että välillä saattaa hämärtyä mikä sen rooli ja merkitys meille oikeasti on? 

On toki päivän selvää, että työ vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiimme ja usein vaikutukset yltävät myös sosiaaliseen asemaamme, arvoihimme ja jopa henkilökohtaiseen identiteettiimme. 

Kun esimerkiksi työtä on paljon tai siinä on ylimääräisiä haasteita, sen rooli kasvaa vieden aikaa muilta elämän osa-alueilta. Elämää aletaan helposti suorittamaan ja arki sujuu kuin autopilotilla. Tämä taas voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin negatiivisesti

Itsensä kehittäminen

Paha, pahempi, muutos?

Kesälomat lähestyvät ja monet meistä alkavat miettimään tulevaa lomaa, mutta ehkä myös tulevaisuutta loman jälkeen. Onko töissä edelleen hyvä pöhinä päällänsä` vai tuntuuko ennemminkin, että on jäänyt jumiin loputtomaan oravanpyörään.

Useimmille meistä on helpompi jäädä vanhoihin tuttuihin kuvioihin, kuin tehdä radikaaleja ratkaisuja ja astua kohti uutta. Toki ei ole ollenkaan väärin valita jäädä paikoilleen, mutta sen pitää olla valinta – ei vain pelkoa muutoksen edessä.

Useimmitenhan pelkomme eivät perustu mihinkään todelliseen vaaraan, vaan ovat vain oman alitajuntamme tuotoksia. Mutta koska olemme nämä itse luoneet, ovat ne myös todella vahvoja ja meille hyvinkin todellisia tunteita. Pahimmillaan pelko voi jopa lamaannuttaa meidät ja estää meitä ottamasta askelia kohti haluamaamme muutosta ja uusia asioita.

Johtaminen

Huono johtaja on yrityksen heikoin lenkki!

Jos emme nyt peilaa huonoa johtamisesta kliseiseen öykkäriin, niin huono johtamisen riskit realisoituvat arjessa pikkuhiljaa. Huono johtaminen näkyykin ensin yrityksen sisällä, josta vaikutteet valuvat pikkuhiljaa markkinan tietoisuuteen.

Valitettavasti huonoa johtamista nähdään yrityksissä liian paljon. Jos yrityksen kulttuuri ei ole avoin, on asiaan puuttuminen työntekijän voimin melko haastavaa. Usein tilanteeseen havahdutaan vasta kun vahinko on jo tapahtunut, työntekijät voivat huonosti tai kaupalliset tavoitteet eivät täyty. Tässä vaiheessa ollaan jo ns. syvissä vesissä, jolloin maineen puhdistaminen sekä työntekijöiden että markkinan silmissä on jo pitkä tie.

Itsensä kehittäminen

Same same but different?

Työnhaussa erottautuminen on hyvin tärkeää, varsinkin kun puhutaan työnhausta hyvin kilpailluilla työmarkkinoilla.

Myös moni nuori tuskailee juuri nyt sen ensimmäisen kesätyöpaikan hakemuksensa kanssa. Olen saanut tänäkin vuonna mentoroida nuoria tämän haasteen äärellä ja näistä keskusteluista ja onnistumisista ammensin materiaalia myös tähän blogiin.

Erottuminen vaatii tasapainoilua persoonallisuutesi ja työtehtävän vaatimusten välillä. Kannattaa ja pitää olla rehellinen osaamisensa suhteen ja muistaa se, että osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä on tutkintotodistus, vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia.

Itsensä kehittäminen

Jos huudat, kuuleeko kukaan?

Kuunteleminen ja vuorovaikutustaidot – aina lopulta päädymme niihin, oli sitten kyse melkeinpä mistä vaan. Me ihmiset selkeästi kaipaamme tulla kuulluksi ja hyvät vuorovaikutustaidot edesauttavat viestin ymmärrettävyyttä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajien aktiivinen kuunteleminen liittyy myönteisesti työhyvinvointiin. On löydetty suora yhteys siihen, että johdon kyky kuunnella, vaikuttaa suoraan työntekijän kokemukseen oikeudenmukaisuudesta ja toimivasta organisaatiosta. 
Lue ja tee testi, millainen kuuntelija sinä olet?

Itsensä kehittäminen

Miten meni omasta mielestä?

Näin vuodenvaihteen kynnyksellä on hyvä tilaisuus pohtia, mitä kaikkea tämä vuosi on tuonut tullessaan ja mitä mahdollisesti voimme odottaa tulevalta. Minulla on ollut jo monta vuotta tapana tehdä jonkinlainen menneen vuoden inventaario, josta sitten ammennan aineksia ja ajatuksia seuraavaan vuoteen.

Loppuvuoden inventaario onkin hyvä tapa pysähtyä hetkeksi ja tarkastella kulunutta vuotta. Menneen vuoden opit voivat olla yllättävän moninaisia ja riippuvat paljon meidän jokaisen henkilökohtaisista kokemuksista.

Johtaminen

Strategia-humppaa parhaimmillaan!

Strategialla itsessään on jo merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Ilman strategiaa työntekijöillä ei ole selkeää ohjausmallia eikä suuntaviivoja, joihin he voivat nojata päätöksenteon yhteydessä. Myös työn merkityksellisyys peilautuu suurelta osin strategiasta. Siksi jokaisen on tärkeä ymmärtää, millainen vaikutus omalla työpanoksella on koko yrityksen tavoitteisiin. 

Syvempi yhteys työhyvinvoinnilla strategiaan saadaan, kun se on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Tällöin yrityksen tulee tehdä myös toimintasuunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi.

Johtaminen

Sul täytyy olla supervoimii – ja onhan sulla!

Mutta mikä onkaan tuo sinun supervoimasi?

Ainakin työhaastattelutilanteessa tämänkaltainen kysymys voidaan sinulle hyvinkin esittää.

Mitä sinä vastaisit tähän?

Ainakaan vastauksessa ei kannata keskittyä pelkkiin entisiin työpaikkoihin ja titteleihin, vaan siihen mitä niissä olet tehnyt ja saanut aikaan.

Tällaisten tosielämän esimerkkien kautta avautuu parhaiten osaamisesi ja se, että onko sinulla juuri niitä oikeanlaisia supervoimia juuri tähän kyseiseen työhön.

Välillä on kuitenkin hieman hankalaa hahmottaa niitä omia vahvuuksia – varsinkin työelämässä meidän vahvuutemme myös vaihtelevat suuresti riippuen tehtävistä ja työympäristöstä.

Loma

Kesälomalla ehtii.. jopa palautua!

Kesäloma on parasta aikaa akkujen lataamiseen.

Pidempi yhtäjaksoinen tauko arjen kiireistä ja vaatimuksista tulee monelle meille tarpeeseen. Kesän valoisat illat ja lämmin sää mahdollistavat meille paljon erilaisia vaihtoehtoja kehon ja mielen tasapainon palauttamiseen.

Jokaisella meillä on omat mielenkiinnon kohteemme – ja myös erilaiset tavat rentoutua. Oman itsensä kuuntelu on tässäkin ensisijaisen tärkeää!

Ota itsellesi aikaa ja hidasta vähän. Pidä itsestäsi kokonaisvaltaisesti huolta, niin arjen kiireetkin alkavat näyttäytymään toisenlaisessa valossa.

Rekrytointi

Vetovoimaa vai pitovoimaa?

Julkinen keskustelu on ollut laajaa organisaatioiden kokemasta työvoimapulasta ja samaan aikaan liian monia ihmisiä koskettavasta työttömyydestä. Tämä kohtaanto-ongelma onkin todellisuutta monella alalla.

Edellisessä blogissa mietimme miten yritykset pystyisivät paremmin viestimään työntekijälle rekrytoinnissa oikeita ja konkreettisia asioita. Tavoitteena olisi päästä tilanteeseen, jossa työnhaussa kyseessä olisi oikeasti molemminpuolinen yhteistyöneuvottelu. Enää ei riitä, että yritysten rekrytointi-ilmoitukset tuovat esiin vain juhlapuheissa kuuluvaa kiiltävää pintaa ja sanahelinää. Arkitodellisuuden pitää olla linjassa annettujen lupausten kanssa. Varsinkin Suomen kokoisessa maassa piirit ovat pieniä ja ihmiset keskustelevat keskenään – eli sana todellakin kiirii.

Rekrytointi

Työpaikka on aina kahden kauppa 

Olen usein törmännyt postauksiin, joissa ohjeistetaan työnhakijaa vastaamaan kysymyksiin tietyllä tavalla ja toisinaan jopa esitetään valmiita lauseita siitä, miten työnhakijan tulee vastata mihinkin kysymykseen. Tämän lisäksi kerrotaan miten hakijan tulee toimia ennalta määriteltyjen odotusten mukaan, jottei aiheuta vastapuolessa minkäänlaisia epäilyksiä tai hämmennystä. Mitä ihmettä?

Nykyään kun osaajia ja ammattitaitoista työvoimaa on yhä vaikeampi löytää olisi ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota näihin vanhoillisiin rekrytoinnin pelisääntöihin, ja nähdä koko prosessi enemmänkin yhteistyöneuvotteluna kuin valta-asemaa pitävän palkanmaksajan näkökulmaa toteuttavana kuulusteluna. 

Johtaminen

Taas mennään rahan takii

Arki on taas vyörynyt päällemme vauhdikkaasti. Normaalien työkiireiden lisäksi meitä piinaavat monet globaalit epävarmuudet, jotka heijastuvat sekä kukkaromme että mielemme päälle. Ruuan ja sähkön kohonneet hinnat yhdessä lainojen korkojen nousun kanssa kurittavat meitä kovalla kädellä. Ne meistä, joilla työpaikka on saamme olla kiitollisia kuukausittaisesta palkastamme – vaikka se riittääkin nyt vähempään kuin aiemmin.

Kaiken tämän valossa voisi ajatella, että motivaatio töiden tekemiseen olisi automaattisesti korkealla. Onko sillä nyt sitten niin väliä mistä ja miten tuo pakollinen palkka meille maksetaan? Rahan takiahan täällä vaan mennään?

Vaikka raha on meille jokaiselle tärkeä asia, useimmat meistä tarvitsevat myös muunlaisen motivaation töiden tekemiseen -työn imulla, merkityksellä ja motivaatiolla kun todellakin on väliä.

Itsensä kehittäminen

Uusi vuosi, uudet kujeet – tee kerrankin kestävä uudenvuodenlupaus!

Uudenvuoden juhlat, iloinen tunnelma. Mukava puheensorina täyttää talon. Jutellaan menneestä vuodesta ja ihmetellään elämän vauhdikasta etenemistä..

Ja jossain vaiheessa jutuissa siirrytään myös tulevaan vuoteen ja odotuksiin sen suhteen.

Monellahan meistä on myös mielessä lupauksia tulevalle uudelle vuodelle: uudenvuodenlupaus on lähes pakollinen traditio. Niiden monimuotoisuudesta syntyy myös mukavan monipuolista keskustelua. Yhden lupaus on suuri ja vaativa, kun taas toiselle riittää pienempi lupaus.

Itsensä johtaminen

Millainen päätöksentekijä olet?

Ihminen tekee päivän aikana tuhansia päätöksiä. Jokainen päätös vaikuttaa tulevaan toimintaan ja niiden avulla rakentuu päivän kulku.

Suurin osa arjen pienistä päätöksissä menee läpi melkeinpä huomaamatta, toimimme ikään kuin autopilotilla.

Jokaiselle meille tulee kuitenkin aika-ajoin tilanteita jossa päätöksen tekeminen vaatii vähän enemmän tai saattaa jopa nostaa stressitasot äärimmilleen. Tällaiset päätökset ovat jollain tavoin erityisen merkityksellisiä, ja niiden vaikutuksilla odotetaan olevan pidempiaikaisia seurauksia.

Itsensä kehittäminen

Koska viimeksi olet tehnyt inventaarion osaamisestasi?

On ollut ihana huomata, että viime aikoina osaamista on nostettu esille monessa eri kanavassa. Osaamisen monimuotoisuushan on yksi meidän Hyviin Hommiin blogin perusviesti. Usein kun lankeamme ajattelemaan osaamista liian kapeasti.

Osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä tutkintotodistus vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia. Usein unohdukseen jää, että myös harrastukset ja kiinnostuksen kohteet voivat myös lisätä osaamispalettiamme lähes huomaamatta.

Itsensä kehittäminen

Kommunikaatiolla on väliä!

Jos kysytään ihan minkä tahansa organisaation henkilöstöltä, mikä työyhteisössä mättää eniten, niin suurin osa vastauksista liittyy kommunikaatioon tai lähinnä sen puutteeseen. Ihmiset janoaa tietoa ja tiedon uskotaan tuovan tietynlaista turvaa myös organisaatiossa. Tiedä häntä, mutta ainakin se auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja edesauttaa omasta työstä suoriutumista. 
Vaikka nykypäivänä tiedon jakelu on helppoa ja tietoa on tarjolla paljon, on oikean tiedon tavoittaminen välillä haastavaa. Kommunikaatiokanavia löytyy joka lähtöön. Jo uutiset, some ja valtamediat yleensä jakavat vuolaasti tietoa alaan liittyvistä asioista ainakin katto-tasolla. Miten sitten edetä tässä tietotulvassa ja löytää ne itselle sopivat tavat hyödyntää kommunikaatiota. Tästä blogista löydät muutaman vinkin josta aloittaa.

Itsensä kehittäminen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita.
Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi – rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.

Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.

Motivaatio

Jäävätkö tavoitteet usein haaveeksi?

Tavoitteiden avulla pystymme määrätietoisesti ohjaamaan elämäämme haluamaamme suuntaan. Tavoitteiden avulla saavutetaan unelmia ja tehdään pieniä, mutta myös isoja muutoksia. 
Ja koska mikään ei tule ilmaiseksi, niin aggressiivinen odottaminen tässäkään ei tuota odotettuja tuloksia, joten toimenpidesuunnitelma on aina paikallaan. Suunnitelman tulee olla itselle laadittu, konkreettinen ja laskeutua ylätason haaveista käytännön tasolle.

Itsensä kehittäminen

EI on kova sana

Usein ajatellaan, että kieltäytyminen ja ein sanominen on jotenkin ikävää, mutta nykypäivän erilaisten vaatimusten paineessa meidän jokaisen on opeteltava enenevissä määrin kieltäytymisen jaloa taitoa.

Kun työelämän vaatimukset sekoittuvat yhteen omien henkilökohtaisten haaveiden ja tavoitteiden kanssa voi olla, että saadaan aikaan vahva epätasapainotila omien ja muiden asettamien tavoitteiden kanssa. Tämän epätasapainotilan pystyy parhaiten välttämään sillä, että opettelee sanomaan ei niille asioille, jotka eivät joko niin kiinnosta tai ainakaan vie tavoitteitasi eteenpäin.

Itsensä kehittäminen

Hei Minä, mitä kuuluu?

Kuinka usein kysyt itseltäsi mitä minulle kuuluu? Ja jos kysyt, niin kuinka usein mietit mitä vastaat? tai miksi vastaat näin? tai mistä vastaus kumpuaa ja onko se edes totta?

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Aristoteles totesi; ”itsensä tunteminen on kaiken viisauden alku”.

Helpommin sanottu kun tehty. Ulkopuolelta tulevat paineet luovat väistämättä vääristymiä omakuvaan ja usein korostetaankin sitä millaisena oletan muiden näkevän minut, kuin sitä mitä minä todella olen.

Ikä

Kokemus tuo varmuutta – vai tuoko?

Wikipedian mukaan kokemus tarkoittaa ”tietoa, taitoa ja kykyjä selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen”.
Yksinkertaistettuna kokemus on siis käytännön kokemuksiin perustuvaa oppia menneestä toiminnasta. Kerrytämme joka päivä lisää uutta kokemustietoa ja käytämme hyväksemme vanhaa.

Arkikokemuksillammekin voi olla arvoa myös työelämässä – meille ns. arkinen osaaminen voi hyvinkin tuoda tarpeellista uutta näkökulmaa esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioon.

Loma

Pitääkö mennä kauaksi nähdäkseen lähelle?

Joskus kun elämässä tapahtuu paljon asioita, asetamme helposti autopilotin päälle ja vauhtisokeus vie mennessään.

Arki saattaa rullata mukavasti, mutta silti väsymys ottaa aika ajoin vallan ja irti päästäminen mistään totutusta tuntuu mahdottomalta. Näin kävi minulle ja kesti kuukausia ennekuin lopulta päätin ottaa oman arjen haltuun ja katkaista automaatio kierteen.

Motivaatio

Kadonneen motivaation metsästäjät

Motivaation merkitystä ei voi väheksyä. Sen kautta pystymme saavuttamaan tavoitteemme – samalla kehittäen itseämme. Kun huomaamme, että pystymme saavuttamaan tavoitteemme tämä kannustaa meitä jatkamaan kohti seuraavaa tavoitetta.

Mutta aina motivaatiota ei ole helppo löytää. Varsinkin nyt kun maailmassa tapahtuu muutoksia ja kamalia asioita toistensa perään voi tuntua vaikealta löytää motivaatiota omiin tavoitteisiin.

Itsensä kehittäminen

Kerro hieman itsestäsi

Tähän kysymykseen olemme varmaan kaikki törmänneet työnhaussa. Helppo kysymys, joka heitetään jäänsärkijäksi alkuun – vai onko sittenkään?

Mietiskely tuon pienen kysymyksen äärellä ennen työhaastattelua on hyvä johdatus myös itsetutkiskelun äärelle.

Millainen olen? Mikä elämässäni on tärkeää? Mitä osaan? Mitä haluaisin osata? Ja ennenkaikkea: mitä ja miten haluan muille itsestäni kertoa?

Itsensä kehittäminen

Mulla on tästä asti aikaa!

Pureuduin aiemmin blogissani ajankäytön haasteisiin ja siinä samalla nostin esiin muutaman vinkin, miten lähteä purkamaan työtehtäviään ja miksei muitakin arjen töitä, kun ajanhallinta alkaa rakoilla. Olen itse edelleen orjallisesti noudattanut näitä vinkkejä ja sen lisäksi nyt loppuvuodesta otin niitä tukemaan käyttööni Eisenhowerin ajankäyttö matriisin ja täytyy myöntää, että näiden kaikkien yhtälöstä on tullut itselleni melkoisen toimiva ajanhallinnan työkalupakki.

Innovatiivisuus

Mitä opin vuonna 2021?

Tässä vaiheessa vuotta on aika tehdä tilinpäätöstä menneeseen ja miettiä lupauksia tulevalle vuodelle. Kun viime vuoden lopulla mietin mennyttä vuotta en kyllä osannut aavistaakaan mitä vuosi 2021 toisi mukanaan.

Vuosi 2021 oli erilainen kuin vuosi 2020, mutta eri tavalla kuin itse osasin ajatella.

Loma

Mikä ihmeen mikrolomailu?

Lomakausi alkaa olemaan pikkuhiljaa ohi ja monella meistä on pitkä työrupeama edessä. Mietin miten saisin pidettyä edes osan tästä seesteisestä lomafiiliksestä yllä arjen keskellä?

Lomallahan tulee usein tehtyä itselle mielekkäitä asioita jotka poikkeavat arjesta: voisiko tästä rakentaa myös jotain pysyvämpää?

Itsensä kehittäminen

Inspiraatiota vai perspiraatiota?

Menestymisen resepti voi tuntua mahdottoman yksinkertaiselta, jos uskoo Thomas Edisonin lausumaan: ”Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja loput 99 prosenttia perspiraatiota”.

Menestyminen liitetään usein luovuuteen. Luovuushan on ihmisen kykyä luoda uutta. Ei ole olemassa vain yhdenlaista luovuutta, vaan luovuus ilmenee monilla eri tavoilla. Luovuutta tarvitaan, jotta me kehitymme ja kasvamme, luovuuden kautta meille tulee uusia keksintöjä ja ajatuksia.

Itsensä kehittäminen

Who´s the boss? me, myself or I

Työn murroksen myötä myös tapa tehdä työtä tulee muuttua. Muutos entiseen näkyy jo siinä, että työsuhteet ovat entistä monimuotoisempia, tiimit hajautettu ja töiden tekeminen etänä yleistyy ja luo tekemiseen uusia hybridi malleja, toki vain silloin jos se on tehtävän luonteen mukaan mahdollista. Tämä uusi normaali laittaa organisaatiot uuden eteen, vaatii päivittämään johtamismallia ja suuntaamaan kohti avoimempaa kulttuuria.

oppiminen

Tuurilla ne laivatkin seilaa – pahin huijari huijaa parhaiten itseään

Tuntuuko sinusta, että pääsit vahingossa opiskelemaan haluamaasi ainetta ja valmistuit sitten silkalla hyvällä tuurilla? Ja kun rekrytoija soittaa ja tarjoaa töitä niin tuurihan se tässäkin vain on ollut mukana. Ylennyskin tuli vain sen vuoksi, että satuit nyt olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Varmaankin aika tuttuja ajatuksia, joita me kaikki välillä pyörittelemme päässämme. Mutta jos nämä ajatukset ovat jokapäiväisiä pään sisäisiä kumppaneita niin silloin voi olla kyse huijarisyndroomasta.

Itsensä kehittäminen

Mentorointi on kahden kauppa!

Mentoroinnissa molemminpuolinen luottamus ja avoimuus tuovat keskusteluun syvyyttä ja auttaa avaamaan myös ne vaikeimmat haasteet ja epävarmuudet, jotka usein toimivat portinvartijana omien unelmien savuttamiseen. Niiden tunnistaminen on avain, jonka kautta aukeaa ihan uusia polkuja edetä kohti tavoitetta. Aina polku ei kuitenkaan ole niin tasainen. Omien tavoitteiden tunnistaminen tai haasteiden tiedostaminen voi vaatia pidempääkin tutkiskelua.

Ikä

Ikäkö minut määrittelee?

Mikä on suurin syrjinnän syy Euroopassa?

Tämä perheemme teinin esittämä kysymys pysäytti minut kesken iltapuuhien. Aloitin arvailun omaa napaa lähinnä olevalla asialla eli ehdotin naiseutta. Eipä tärpännyt tällä kertaa. Muutkin ehdotukseni tyrmättiin ja lopulta oli pakko antaa teinin itsensä valaista asiaa. Heidän yhteiskuntaopin opettajansa mukaan suurin syrjinnän aiheuttaja on ikä.

Itsensä kehittäminen

Hei, sähän osaat jo!

Opittu osaaminen on työelämässä se perinteinen valttikortti, joka avaa keskusteluja ja määrittää sopivuutesi tehtävään. Koulunpenkiltä saadut paperit ovat niin iskostuneet kulttuuriimme, ettemme edes tiedosta kuinka paljon muuta oppia olemme saaneet ja miten sitä voisi hyödyntää työelämässä. Osaamista karttuu monesta lähteestä joko tiedostaen tai tiedostamatta. Tähän kun lisätään vielä luontainen puolesi, on osaamisesi iästä ja kokemuksestasi riippumatta jo melkoisen kattava.

Itsensä kehittäminen

Sisäinen motivaatio löytyy sisältäsi

Motivaatiota on tutkittu todella paljon monista eri näkökulmista. Mietimme usein, että onko meillä tai läheisillämme motivaatiota tehdä jotain vai ei.

Motivaatio ei kuitenkaan ole pelkästään yksinkertainen kyllä tai ei – ilmiö, vaan motivaatiolla on monia eri tasoja. Eräs tunnetuimpia ja tärkeimpiä käytössä olevia kategorisointeja on motivaation erottelu sisäiseen tai ulkoiseen motivaatioon.

mentorointi

Taistele, Pakene vai Lamaannu?

Viime vuonna elämämme muuttui täysin. Maailmanlaajuinen pandemia ei jäänytkään Kiinan ongelmaksi, vaan nopealla aikataululla levisi myös tänne Pohjolaan. Viime aikojen uutisoinnin myötä olemme myös tajunneet, että luvattu elämän ”normalisoituminen” ei tule olemaan vielä aivan lähikuukausien juttu. Uutisointi viruksen äärellä on vahvaa ja aiheuttaa meille kaikille varmasti monenlaisia hankalia tunteita ja useat meistä ovat myös joutuneet sopeutumaan hankaliinkin muutoksiin esim. työrintamalla.

Itsensä kehittäminen

Mätä omena keskuudessamme?

Työpaikoilla kohdataan usein paljon tunteita ja se on toki sallittua. Tunteiden esiintuominen tulee kuitenkin olla hallittua ja rakentavaa. Oikein käytettynä ja näytettynä tunteet ovat positiivinen voimavara joka kertoo, että työntekijä välittää siitä mitä hän tekee. Väärin käytettynä ne saattavat pahimmillaan saastuttaa koko työyhteisön.
Miksi on tuhoisaa olla mätä omena? Siksi että negatiivinen henkilö ei herätä luottamusta ja kun tällaisen negatiivisen, “miksi mikään ei onnistu” – maineen saa aikaiseksi, sen kääntäminen positiiviseksi vie vuosia.

Itsensä kehittäminen

Kehityskeskustelu- mahdollisuus vai pakollinen paha?

Pidetäänkö teidän yrityksessä säännöllisiä kehityskeskusteluja?

Kehityskeskustelu on tärkeä työkalu oman työhyvinvoinnin kannalta. Hyvin tehtynä se auttaa työntekijää kehittymään tehtävissään ja luo laajempaa näkemystä tulevasta. Kehityskeskustelu antaa parhaan hyödyn kun työntekijä pystyy avoimesti kertomaan esimiehelleen omat haasteet ja haaveet.

Itsensä kehittäminen

Työntekokin on taitolaji

Useasti puhutaan työhyvinvoinnista ja yrityksen sekä esihenkilöiden vastuusta sen toteuttamisessa. Tämä onkin erittäin tärkeä keskustelun aihe, koska monessa työpaikassa on vielä paljon tehtävää työhyvinvoinnin parantamiseksi. Valitettavan harvoin kuitenkin törmää keskustelun aloituksiin, joissa mietinnän kohteena onkin se kuinka me työntekijät voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, ja tätä kautta työhyvinvointiin sekä lopulta yrityksen menestymiseen.

Itsensä kehittäminen

Olisiko vähemmän kuitenkin enemmän?

Alkanut uusi vuosi on perinteisesti oman elämän inventaarion aikaa. On taas aika katsoa tulevaa ikään kuin puhtaalta pöydältä ja tehdä uuden vuoden lupauksia paremman arjen toivossa. Lupaukset uudesta voivat joskus olla melko kunnianhimoisia ja tällöin myös haastavia toteuttaa. Suuret harppaukset totutusta uuteen ovat mahdollisia, mutta vaativat toteuttajaltaan vahvaa motivaatiota ja tahtotilaa pysyä päätöksessään varsinkin pidemmällä aikavälillä.

Itsensä kehittäminen

Muutoksen tuulien kautta kohden uutta

Tänä vuonna olemme kaikki joutuneet taipumaan uuteen. Nyt koettu poikkeustilanne ja sitä seurannut ajanjakso on ollut uuden oppimisen aikaa meille kaikille. Maailmaa mullistanut muutos tapahtui erittäin nopeasti ja laittoi meidät etsimään vaihtoehtoisia toiminnan tapoja. Aina kaikki ei ole sujunut kuin Strömsössä, mutta pienen hakemisen jälkeen digiloikat ja muut rajoitetut toimintamallit ovat löytäneet uomansa suhteellisen hyvin.

Itsensä kehittäminen

Ystäväni Stressi

Yhä useampi meistä kokee työssään tsensä stressaantuneeksi ajoittain tai jopa pidempiaikaisesti. Hallittavan tiedon määrä on kasvanut – ja kasvaa – todella paljon ja työelämä vaatii jatkuvaa uuden opettelua sekä opiskelua ja ”multitaskaamista” monen asian äärellä yhtä aikaa. Kehitys ei pysähdy ja meidän pitää roikkua mukana parhaan kykymme mukaan.

Itsensä kehittäminen

Nyt vai heti?

Oletko törmännyt tilanteeseen jossa tiedät, että jokin homma pitäisi hoitaa, mutta et kerta kaikkiaan saa aloitettua? Tiedät, että lykkääminen ei tuo muuta kuin ongelmia, mutta tästäkin huolimatta et vaan saa aloitettua tekemistä. Joskus mielemme tuntuu rakentavan todella isoja esteitä tiettyjen tehtävien aloittamiselle. Jos vetkuttelu tehtävän äärellä kuulostaa tutulta niin et ole asian kanssa yksin, vaan kyseessä on varsin tavallinen ilmiö.

Itsensä kehittäminen

Sopivin tyyppi saa paikan!

Osaaminen nähdään usein ulkopuolelta tulleen oppimisen tuloksena. On melko selkeää ja suoraviivaista peilata työelämän osaamista koulutukseen ja työkokemukseen. Haastavampi osuus onkin tunnistaa ja todentaa omat luontaiset ominaisuudet, jotka lopulta ovat ainoa tie viedä opittu osaaminen käytäntöön. Niiden mitattavuus ja vertailu on miltei mahdotonta, joka antaa taas loistavan mahdollisuuden erottautua massasta ja sitä kautta kasvattaa omaa kilpailuetua työmarkkinoilla.

Itsensä kehittäminen

Juniori, Seniori, Mentori, Aktori – mikä rooli tänään?

Juniorit ja seniorit ovat toki meille kaikille tuttuja termejä, mutta mitähän nuo aktori ja mentori oikein puuhaavat?

Itse mentoroinnilla on vuosituhantiset perinteet, jossa siirretään kokemuksia ja tietoja työelämässä olevalta kokeneelta toimijalta (mentori) opiskelijalle tai jo työelämässä olevalle aktorille. Aktori on siis kisälli, valmennettava tai oppilas kun taas vastaavasti mentori on valmentaja, kannustaja tai opettaja.

Itsensä kehittäminen

Oppia ikä kaikki

Rakastan oppia uutta ja hyppäänkin aina innolla uuteen ja innostavaan asiaan. Ja jos vaan mitenkään mahdollista niin jonkin kurssin tai pidemmän koulutuksen kautta. Välillä toki huomaan, että ennakko-odotukseni eivät vastanneet toteumaa, eikä uuden oppiminen olekaan niin miellyttävää tai hyödyllistä kuin odotin. Mutta koska on aloitettu niin suomalaisella sisulla vaan eteenpäin – niin kuin sanonnan mummo lumessa.

Itsensä kehittäminen

Ongelma, haaste vai ratkaisu?

Ongelmalla on sanana ikävä kaiku. Tämän vuoksi lieneekin nykyään tavallista – varsinkin työelämässä – puhua mieluummin haasteista. Onhan haaste nyt sananakin pehmeämpi, sellainen pienehkö vastoinkäyminen josta kyllä selvitään ripeästi. Ongelma taasen on kuin iso ja pelottava mörkö, jonka poistamiseen meillä ei välttämättä olekaan keinoja.

Johtaminen

Hyvä pomo, paha pomo!

Suurimmalla osalla meistä on kokemusta huonosta johtamisesta. Joskus syynä on osaaminen ja joskus persoona. Vielä tänäkin päivänä löytyy harmittavan paljon esimiehiä, jotka kuvittelevat heidän johtaja tittelin oikeuttavan ala-arvoiseen käytökseen työyhteisössä.
Millaista sitten on hyvä johtaminen? Mielipiteitä on varmasti yhtä monta kun vastaajiakin, mutta voimme varmasi olla yhtämieltä siitä että se mikä sopii yhdelle ei aina ole parasta toiselle.

Itsensä kehittäminen

Vaihtamallahan se paranee – vai paraneeko?

Nykysuomalainen viettää kuulemma elämästään keskimäärin yli 30 vuotta töissä. Se on paljon aikaa se, eikä siis ole ihme, että moni miettii yhä tarkemmin oman työnsä mielekkyyttä. Myös työn murros on pakottanut meitä miettimään työn tekemistä kokonaan uudelta kantilta. Uskon, että nämä molemmat asiat ovat myös osasyitä siihen, että useimmat meistä eivät myöskään tee enää koko työuraansa saman työnantajan palveluksessa – tai edes samalla alalla.

Itsensä kehittäminen

Arvot mekin ansaitsemme

Mistä sitten tunnistaa omat arvot? Ja tässä kohtaa tulee olla rehellinen… ei ole huonoja arvoja tai hyviä arvoja, on vain itselle oikeita arvoja. Arvot istutetaan usein jo lapsuudessa kotikasvatuksen perustana, mutta ne muokkaantuvat jokaisella oman elämänkokemuksen kartuttua. On siis hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan mikä ihan oikeasti on minulle tärkeää? Sillä kun teet arvosi mukaisia päätöksiä, voit elää sellaista elämää joka tuntuu omalta.

Loma

Ja taas mennään…

Moni palailee tällä tai ensi viikolla takaisin sorvin ääreen. Nyt on siis aika hyvästellä rauhalliset aamukahvit, metsälenkit, säiden kummastelut yhdessä naapurien kanssa, mökkireissut, spontaanit brunssit, uusien harrastusten etsiminen/löytäminen/aloittaminen…

Vai onko?

Innovatiivisuus

Epäonnistumisen ylistys

Vanhan sanonnan mukaan viisas oppii virheistään, tosi viisas toisten virheistä, mutta ylimielinen ei opi mistään eikä millään. Jos epäonnistut, miten reagoit: yritätkö peitellä epäonnistumistasi vahvoin korjausliikkein, vai tunnustatko ylpeästi mokanneesi tämän homman? Epäilen, että suurin osa meistä pyrkii peittelemään jälkiään ja ehkä jopa kaatamaan epäonnistumisen jonkun toisen virheeksi.

Loma

Ainahan se on mielessä – loma

Kesäloma – tuo kaikkien työn raskaan raatajien odottama kaiken autuaaksi saattava täydellisen rentoutumisen hetki täydellisen upeissa kesäkeleissä. Vuoden kohokohta, jonka voimistamana jaksamme taas paahtaa töitä täydellä teholla koko loppuvuoden..

Muutosmatka

Muutos on mahdollisuus

Mutta miksi muutosta pelätään niin paljon? Nykyinen työelämä vaatii paljon, elämme jatkuvassa muutoksessa. Silti tietyt rutiinit toistuvat ja tuottavat turvaa kuten tutut työtehtävät, työympäristö ja työkaverit joiden kanssa arkea pitkälti jaetaan. Vaikka nämä ns. turvaa luovat asiat eivät toisikaan turvaa tai muuten työ ei tyydytä sen elämäntilanteen tarpeita, niin silloinkin muutoksen teko nähdään usein nykyistä pahempana vaihtoehtona.

Muutosmatka

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin

Koko kevään kuumana käynyt keskustelu koronan aiheuttamista rajoituksista normaaliin elämänrytmiimme ei liene jäänyt keneltäkään huomaamatta. Näkökantoja ja kokemuksia aiheesta on jaettu ahkerasti ja myös media on vahvasti tukenut käytyä keskustelua. Itse kuuluin siihen väestöryhmään jolle korona toi muutoksen, mutta myös mahdollisuuden.

Muutosmatka

Mikä minusta tulee isona?

Työelämä on nykypäivänä vaativaa ja monimuotoista. Enää ei mennä nuorena ”sahalle töihin” ja paineta siellä 50-vuoden työura aina eläkkeelle pääsyyn asti. Nykyään mahdollisuudet on rajattomat ja yhä useampi rakentaa työstään kokonaisuuden, joka palvelee oman elämän tilanteen muuttuvia tarpeita.