Osaamista tarvitaan, teitpä sitten mitä tahansa. Työelämässä osaaminen on olennainen osa suoriutumista, jossa tehtävä määrittää tarvittavan osaamisalueen- ja tason. Osa tehtävistä vaatii erityisosaamista jota ei voi, ainakaan helposti, oppia muuta kun koulutuksen kautta, kuten esimerkiksi kirurgi, rakennusarkkitehti, kampaaja tai opettaja. Osaan työtehtävistä voi olla luontainen taipumus tai osaaminen muotoutua kiinnostuksen ja kokemuksen kautta, kuten maalaustaide, eräopas tai vaikkapa kennel yrittäjä. Yhtä kaikki osaaminen on välttämätöntä ja mikä hienointa meissä kaikissa sitä jo on, enemmän kuin ehkä tiedostammekaan.
Kirjoitin aiemmassa blogissani Sopivin saa paikan luontaisesta osaamisesta ja opitusta osaamisesta sekä niiden hyödyntämisestä työmarkkinoilla. Nyt haluaisin mennä vielä askeleen syvemmälle ja pohtia kanssasi mitä kaikkea muuta osaamista on vuosien varrella matkaasi tarttunut.
Tiedon hyödyntäminen
Kuten jo edellä mainitussa blogissa tulee ilmi, on opittu osaaminen työelämässä se perinteinen valttikortti, joka avaa keskusteluja ja määrittää sopivuutesi tehtävään. Koulunpenkiltä saadut paperit ovat niin iskostuneet kulttuuriimme, ettemme edes tiedosta kuinka paljon muuta oppia olemme saaneet ja miten sitä voisi hyödyntää työelämässä. Nykypäivänä on vaikea väistellä uuden oppimista. Tiedon määrä on niin valtava, että olemme jatkuvasti ylikuormitustilassa, jolloin palasista koottua tietoa on vaikea jäsennellä osaamisen kokonaisuudeksi. Tätä tietotulvan kautta tullutta osaamista voidaan osaltaan peilata kokemuksen tuomaan osaamiseen sillä erolla, että opitaan toisen kokemuksesta jaetun informaation perusteella. Tällainen oppiminen on tehokasta ja täydentää omaa jo opittua, eikä aina kannatakaan kääntää joka kiveä itse. On kuitenkin hyvä olla kriittinen, kun tietoa ja osaamista lähdetään kartoittamaan. Muista aina tarkistaa tiedonlähde, jotta et tule harhaanjohdetuksi. Nykyään mainonta ja mielikuvamarkkinointi toimii niin taidokkaalla tavalla, että faktan ja vaikuttamisen ero hämärtyy helposti.
Opittua osaamista voi koulun lisäksi olla erilaiset kurssit ja niistä saadut sertifikaatit. Nykypäivänä verkkokurssit ovat vallanneet koulutusmarkkinat. Kursseja järjestävät niin koulut, opistot kuin yksityiset henkilöt, jotka kaupallistavat oman osaamisensa muiden käyttöön. Ostokynnys on yleensä tehty matalaksi ja kurssin suorittaminen on nopeaa. Jos kurssin aihe tukee työtehtäviäsi tai tulevaisuuden haaveitasi, on tärkeää muistaa lisätä se osaamiskartallesi.
Miten sitten vapaa-aika ja harrastukset. Usein olen kuullut sanottavan, että jos saat harrastuksestasi työn, olet onnekas. Silloin saat palkkaa tehtävästä, jota tekisit joka tapauksessa vapaa-ajalla ilmaiseksi. Varmasti näin onkin, mutta voisi myös ajatella että harrastuksen rooli on joko tukea tai tasapainottaa pää työtäsi ja siitä saatu oppi tuo uudenlaista lisäarvoa tehtäviisi. Tämä on myös loistava erottautumistekijä työmarkkinoilla.
Miten kartoitan oman osaamiseni?
Kuten huomaat, osaamista karttuu monesta lähteestä joko tiedostaen tai tiedostamatta. Tähän kun lisätään vielä luontainen puolesi, on osaamisesi iästä ja kokemuksestasi riippumatta jo melkoisen kattava. Jotta saat kaikesta osaamisestasi parhaan hyödyn irti, pyri jäsentelemään eri osa-alueet ja löytämään niistä toisiaan tukevia alueita. Voit listata työkokemuksesi, koulutuksesi, kurssit, harrastukset, kiinnostuksen kohteesi esim. sosiaalisessa mediassa sekä luontaisen osaamisesi (kts. taulukko Sopivin saa paikan – blogista) jaoteltuna laatikoihin yhdelle paperille. Näin saat koottua kokonaiskuvan osaamisesi nykytilasta jonka hyödyntäminen työelämässä tuo selkeää kilpailuetua. Osaamiskartan pohjalta on tarvittaessa helppo jäsennellä mitä osaamista kannattaa syventää tai mistä suunnasta on hyvä lähteä laajentamaan, vaikka ihan uudelle alueelle. Osaamisen haltuunotto on tärkeä osa työelämän pelikirjaa ja sen tunnistaminen antaa meille erityistä osaamista ottaa tulevaisuus haltuun määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.