Kun organisaatiot puhuvat kasvusta, keskustelu keskittyy usein uusiin asiakkuuksiin, teknologisiin ratkaisuihin ja tehokkuuteen. Työhyvinvointi mainitaan harvemmin, vaikka tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat, että sen johtaminen on suoraan yhteydessä sekä tulokseen että henkilöstön sitoutumiseen.
Onko sinulle käynyt niin, että vielä pari vuotta sitten lähdit töihin innolla, mutta nykyään se tuntuu vain suoritukselta?
Et ehkä ole sanonut ääneen olevasi tyytymätön, mutta huomaat tekeväsi vain sen, mitä pyydetään – et juurikaan enempää. Ideat jäävät usein ajatuksen tasolle, osallistuminen palavereissa vähenee ja jo pelkkä ajatus oman työn kehittämisestä tuntuu turhalta.
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä organisaation, mutta myös yksilön menestykselle. Sen ylläpitäminen ei ole pelkästään työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijä voi omilla valinnoillaan ja asenteillaan vaikuttaa tähän suuresti.
Kun työntekijät ottavat aktiivisen roolin oman hyvinvointinsa edistämisessä syntyy kestävä ja motivoiva työelämä, joka hyödyttää sekä yksilöitä että yhteisöjä laajemmassakin mittakaavassa.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi työhyvinvointi kyselyn tärkeimmät havainnot ja nostan esiin keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin.
Miksi hyvinvointia ei aina priorisoida? Mitä konkreettisia muutoksia yritykset voivat tehdä? Ja ennen kaikkea – miten työhyvinvoinnista voidaan tehdä yrityksen todellinen kilpailuetu?
Aina arjen keskellä emme välttämättä edes ymmärrä, millainen vaikutus omalla työllä lopulta on liiketoiminnan lisäksi esimerkiksi ihmisiin ja muuhun ympäristöön.
Merkityksellisyys tulee yksikertaisista asioista, joten vaikka työpäiväsi ei pääsääntöisesti tarjoaisi sinulle suuria muutoksia ja mullistuksia, voit silti luoda merkityksellisyyttä ja tuntea olosi tyytyväiseksi. Jokainen meistä voi löytää ja rakentaa merkitystä omassa työssään, mutta miten?
Ego, tuo pieni manipuloija, joka oikeaan aikaan, oikeassa paikassa saa pintaan paljon erilaisia tuntemuksia. Egoa kuvataankin usein mielen taisteluksi, sillä ohjaahan se meidän tietoista toimintaamme ja samalla tasapainottelee vaistojen ja järjen äänen kanssa.
Egolla on myös taipumus muistuttaa epävarmuuksistamme ja sitä kautta sabotoida omaa hyvinvointiamme, jos sille antaa liikaa valtaa.
Egoa voidaan myös pitää voimavarana. Hyvän ego tuo itsevarmuutta, eikä anna liian isoa painoarvoa ulkopuolisille paineille. Tällaiset henkilöt yleensä herättävät luottamusta ja arvostusta kanssa ihmisten keskuudessa.
Työ on niin olennainen osa meidän elämäämme, että välillä saattaa hämärtyä mikä sen rooli ja merkitys meille oikeasti on?
On toki päivän selvää, että työ vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiimme ja usein vaikutukset yltävät myös sosiaaliseen asemaamme, arvoihimme ja jopa henkilökohtaiseen identiteettiimme.
Kun esimerkiksi työtä on paljon tai siinä on ylimääräisiä haasteita, sen rooli kasvaa vieden aikaa muilta elämän osa-alueilta. Elämää aletaan helposti suorittamaan ja arki sujuu kuin autopilotilla. Tämä taas voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin negatiivisesti
Jos emme nyt peilaa huonoa johtamisesta kliseiseen öykkäriin, niin huono johtamisen riskit realisoituvat arjessa pikkuhiljaa. Huono johtaminen näkyykin ensin yrityksen sisällä, josta vaikutteet valuvat pikkuhiljaa markkinan tietoisuuteen.
Valitettavasti huonoa johtamista nähdään yrityksissä liian paljon. Jos yrityksen kulttuuri ei ole avoin, on asiaan puuttuminen työntekijän voimin melko haastavaa. Usein tilanteeseen havahdutaan vasta kun vahinko on jo tapahtunut, työntekijät voivat huonosti tai kaupalliset tavoitteet eivät täyty. Tässä vaiheessa ollaan jo ns. syvissä vesissä, jolloin maineen puhdistaminen sekä työntekijöiden että markkinan silmissä on jo pitkä tie.
Työnhaussa erottautuminen on hyvin tärkeää, varsinkin kun puhutaan työnhausta hyvin kilpailluilla työmarkkinoilla.
Myös moni nuori tuskailee juuri nyt sen ensimmäisen kesätyöpaikan hakemuksensa kanssa. Olen saanut tänäkin vuonna mentoroida nuoria tämän haasteen äärellä ja näistä keskusteluista ja onnistumisista ammensin materiaalia myös tähän blogiin.
Erottuminen vaatii tasapainoilua persoonallisuutesi ja työtehtävän vaatimusten välillä. Kannattaa ja pitää olla rehellinen osaamisensa suhteen ja muistaa se, että osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä on tutkintotodistus, vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia.
Kuunteleminen ja vuorovaikutustaidot – aina lopulta päädymme niihin, oli sitten kyse melkeinpä mistä vaan. Me ihmiset selkeästi kaipaamme tulla kuulluksi ja hyvät vuorovaikutustaidot edesauttavat viestin ymmärrettävyyttä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajien aktiivinen kuunteleminen liittyy myönteisesti työhyvinvointiin. On löydetty suora yhteys siihen, että johdon kyky kuunnella, vaikuttaa suoraan työntekijän kokemukseen oikeudenmukaisuudesta ja toimivasta organisaatiosta.
Lue ja tee testi, millainen kuuntelija sinä olet?