Ihminen tekee päivän aikana tuhansia päätöksiä: Käynkö illalla lenkillä? Mitkä kengät laitan jalkaan? Pesenkö pyykit nyt vai myöhemmin?
Jokainen päätös vaikuttaa tulevaan toimintaan ja niiden avulla rakentuu päivän kulku. Suurin osa arjen pienistä päätöksissä menee läpi melkeinpä huomaamatta, toimimme ikään kuin autopilotilla luottaen rutiineihin ja aiemmin opittuihin malleihin.
Jokaiselle meille tulee kuitenkin aika-ajoin tilanteita jossa päätöksen tekeminen vaatii vähän enemmän tai saattaa jopa nostaa stressitasot äärimmilleen. Tällaiset päätökset ovat jollain tavoin erityisen merkityksellisiä, ja niiden vaikutuksilla odotetaan olevan pidempiaikaisia seurauksia.
On varmasti iso ero pohditko seuraavaa lounaspaikkaa vai uuden asunnon hankintaa. Molemmat ovat kuitenkin sillä hetkellä tärkeitä päätöksiä, mutta niiden vaikutus tulevaan eroaa huomattavasti. Huono lounas kun on pieni murhe epäonnistuneen asuntokaupan sijaan.
Päätöksenteko työelämässä
Työelämässä koetaan perinteisesti, että johtoporras istuu päätöksenteon takana. Näinkin toki on, mutta tämän päivän työelämässä yhä useampi, toimenkuvasta riippumatta, joutuu tekemään päätöksiä ja kantamaan myös vastuuta niiden seurauksista.
Rutiininomainen työskentely yhdistettynä kokemukseen auttaa nopeissa päätöksentekotilanteissa. Tällaiset päätöksentekotilanteet tulevat yleensä eteen reaaliajassa ja vaativat nopean reaktion, kuten kysymyksiin vastaaminen tai mielipiteen esittäminen.
Isoihin linjauksiin ja -muutoksiin on kuitenkin syytä ottaa vähän enemmän aikaa, ja analysoida tarkemmin miksi päätöstä tehdään? Mitkä ovat sen vaikutukset lyhyellä- ja pitkällä aikavälillä? Ja mikä on päätöksen riskikerroin? Kokonaisvaltaisen hyödyn ja riskin tasapaino on aina hyvä tunnistaa etukäteen.
Millainen päättäjä olen?
Meidän kaikkien päätöksentekoa ohjaavat omat arvomme ja motiivimme. Toisille päätöksenteko tarkoittaa tarkkaa harkintaa ja riskien analysointia, kun taas toisille riittää vähempi fakta ja intuitio hoitakoon loput.
Monelle riskien hallinta onkin ohjaava tekijä päätöksenteon motiiveissa. Epäonnistumisen pelko ohjaa meitä yhä tarkempaan analysointiin. Joskus sen hetkinen hyväkin päätös voi prosessin edetessä joutua uudestaan tarkastelun alle. Usein tilanteet muuttuvat nopeastikin, ja silloin on tärkeää ottaa asia uudelleen käsittelyyn ja tarvittaessa vaihtaa suuntaa, jos tavoiteltu lopputulema sitä vaatii.
Päätöksentekoon vaikuttaa merkityksellisyyden lisäksi tilanne, kohde, vaikutus sekä riskit. Siksi eri päätöksentekotilanteissa saatamme käyttäytyä eri motiivien pohjalta.
Millaisia ominaisuuksia päättäjänä itsessäsi tunnistat:
- Nopea vai hidas
- Tunne- vai järkipohjainen
- Riskien ottaja
- Faktaa vai fiktiota
- Yksin vai yhdessä
- Jälkipelit… jääkö päätös vaivaamaan vielä jälkikäteen?
Koska kyky päätöksentekoon vaihtelee on hyvä kantaa takataskussa mukana muutama vinkki vaikeamman tilanteen varalle.
- Sparraile – keskustele ja hae näkemyksiä
- Etsi tietoa ja vertaile
- Kirjaa ylös päätöksenteon hyödyt ja riskit
- Pyri pitämään tunne ja järki tilanteen vaatimalla tasolla
- Ole rohkea!