Kategoria: Työhyvinvointi

Hei Minä, mitä kuuluu?

Kuinka usein kysyt itseltäsi mitä minulle kuuluu? Ja jos kysyt, niin kuinka usein mietit mitä vastaat? tai miksi vastaat näin? tai mistä vastaus kumpuaa ja onko se edes totta?

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Aristoteles totesi; ”itsensä tunteminen on kaiken viisauden alku”.

Helpommin sanottu kun tehty. Ulkopuolelta tulevat paineet luovat väistämättä vääristymiä omakuvaan ja usein korostetaankin sitä millaisena oletan muiden näkevän minut, kuin sitä mitä minä todella olen.

Pitääkö mennä kauaksi nähdäkseen lähelle?

Joskus kun elämässä tapahtuu paljon asioita, asetamme helposti autopilotin päälle ja vauhtisokeus vie mennessään.

Arki saattaa rullata mukavasti, mutta silti väsymys ottaa aika ajoin vallan ja irti päästäminen mistään totutusta tuntuu mahdottomalta. Näin kävi minulle ja kesti kuukausia ennekuin lopulta päätin ottaa oman arjen haltuun ja katkaista automaatio kierteen.

Mulla on tästä asti aikaa!

Pureuduin aiemmin blogissani ajankäytön haasteisiin ja siinä samalla nostin esiin muutaman vinkin, miten lähteä purkamaan työtehtäviään ja miksei muitakin arjen töitä, kun ajanhallinta alkaa rakoilla. Olen itse edelleen orjallisesti noudattanut näitä vinkkejä ja sen lisäksi nyt loppuvuodesta otin niitä tukemaan käyttööni Eisenhowerin ajankäyttö matriisin ja täytyy myöntää, että näiden kaikkien yhtälöstä on tullut itselleni melkoisen toimiva ajanhallinnan työkalupakki.

Mikä ihmeen mikrolomailu?

Lomakausi alkaa olemaan pikkuhiljaa ohi ja monella meistä on pitkä työrupeama edessä. Mietin miten saisin pidettyä edes osan tästä seesteisestä lomafiiliksestä yllä arjen keskellä?

Lomallahan tulee usein tehtyä itselle mielekkäitä asioita jotka poikkeavat arjesta: voisiko tästä rakentaa myös jotain pysyvämpää?

Who´s the boss? me, myself or I

Työn murroksen myötä myös tapa tehdä työtä tulee muuttua. Muutos entiseen näkyy jo siinä, että työsuhteet ovat entistä monimuotoisempia, tiimit hajautettu ja töiden tekeminen etänä yleistyy ja luo tekemiseen uusia hybridi malleja, toki vain silloin jos se on tehtävän luonteen mukaan mahdollista. Tämä uusi normaali laittaa organisaatiot uuden eteen, vaatii päivittämään johtamismallia ja suuntaamaan kohti avoimempaa kulttuuria.

Mentorointi on kahden kauppa!

Mentoroinnissa molemminpuolinen luottamus ja avoimuus tuovat keskusteluun syvyyttä ja auttaa avaamaan myös ne vaikeimmat haasteet ja epävarmuudet, jotka usein toimivat portinvartijana omien unelmien savuttamiseen. Niiden tunnistaminen on avain, jonka kautta aukeaa ihan uusia polkuja edetä kohti tavoitetta. Aina polku ei kuitenkaan ole niin tasainen. Omien tavoitteiden tunnistaminen tai haasteiden tiedostaminen voi vaatia pidempääkin tutkiskelua.

Hei, sähän osaat jo!

Opittu osaaminen on työelämässä se perinteinen valttikortti, joka avaa keskusteluja ja määrittää sopivuutesi tehtävään. Koulunpenkiltä saadut paperit ovat niin iskostuneet kulttuuriimme, ettemme edes tiedosta kuinka paljon muuta oppia olemme saaneet ja miten sitä voisi hyödyntää työelämässä. Osaamista karttuu monesta lähteestä joko tiedostaen tai tiedostamatta. Tähän kun lisätään vielä luontainen puolesi, on osaamisesi iästä ja kokemuksestasi riippumatta jo melkoisen kattava.

Sisäinen motivaatio löytyy sisältäsi

Motivaatiota on tutkittu todella paljon monista eri näkökulmista. Mietimme usein, että onko meillä tai läheisillämme motivaatiota tehdä jotain vai ei.

Motivaatio ei kuitenkaan ole pelkästään yksinkertainen kyllä tai ei – ilmiö, vaan motivaatiolla on monia eri tasoja. Eräs tunnetuimpia ja tärkeimpiä käytössä olevia kategorisointeja on motivaation erottelu sisäiseen tai ulkoiseen motivaatioon.

Mätä omena keskuudessamme?

Työpaikoilla kohdataan usein paljon tunteita ja se on toki sallittua. Tunteiden esiintuominen tulee kuitenkin olla hallittua ja rakentavaa. Oikein käytettynä ja näytettynä tunteet ovat positiivinen voimavara joka kertoo, että työntekijä välittää siitä mitä hän tekee. Väärin käytettynä ne saattavat pahimmillaan saastuttaa koko työyhteisön.
Miksi on tuhoisaa olla mätä omena? Siksi että negatiivinen henkilö ei herätä luottamusta ja kun tällaisen negatiivisen, “miksi mikään ei onnistu” – maineen saa aikaiseksi, sen kääntäminen positiiviseksi vie vuosia.

Kehityskeskustelu- mahdollisuus vai pakollinen paha?

Pidetäänkö teidän yrityksessä säännöllisiä kehityskeskusteluja?

Kehityskeskustelu on tärkeä työkalu oman työhyvinvoinnin kannalta. Hyvin tehtynä se auttaa työntekijää kehittymään tehtävissään ja luo laajempaa näkemystä tulevasta. Kehityskeskustelu antaa parhaan hyödyn kun työntekijä pystyy avoimesti kertomaan esimiehelleen omat haasteet ja haaveet.