Kategoria: Työhyvinvointi

Miten selvitä muutoksen tuulissa?

Muutosvastarinta on yleinen ilmiö niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla. Se tarkoittaa vastustavia reaktioita kun kohdataan uusia asioita, toimintatapoja tai rakenteita. Muutosvastarinta on kuitenkin luonnollinen osa esimerkiksi jokaisen organisaation kehitystä.

Yritysten kasvaessa ja toiminnan muuttuessa ihmiset kohtaavat väkisinkin uusia tapoja tehdä työtä, uusia järjestelmiä ja joskus jopa uusia rooleja. Näissä tilanteissa muutos voi herättää meissä monenlaisia tunteita ja usein vastustus onkin kovin tavallinen reaktio. Mutta mitä muutosvastarinta oikeastaan on ja miten sitä voisi hallita?

Mitä jos heittäisit egon hetkeksi narikkaan?

Ego, tuo pieni manipuloija, joka oikeaan aikaan, oikeassa paikassa saa pintaan paljon erilaisia tuntemuksia. Egoa kuvataankin usein mielen taisteluksi, sillä ohjaahan se meidän tietoista toimintaamme ja samalla tasapainottelee vaistojen ja järjen äänen kanssa. 

Egolla on myös taipumus muistuttaa epävarmuuksistamme ja sitä kautta sabotoida omaa hyvinvointiamme, jos sille antaa liikaa valtaa.

Egoa voidaan myös pitää voimavarana. Hyvän ego tuo itsevarmuutta, eikä anna liian isoa painoarvoa ulkopuolisille paineille. Tällaiset henkilöt yleensä herättävät luottamusta ja arvostusta kanssa ihmisten keskuudessa. 

Loma lähestyy – aika rentoutua ja palautua

Kesä on täällä ja lomakin häämöttää jo nurkan takana!

Monille meistä loma on vuoden kohokohta, jolloin pääsemme irtautumaan arjen kiireistä ja nauttimaan ansaitusta levosta.

Loman tärkein tarkoitus on rentoutuminen ja palautuminen arjen kiireistä. Anna itsellesi lupa irrottautua arjen huolista ja nauttia jokaisesta hetkestä. Unohda sähköpostit ja työasiat, ja keskity täysin lomaan: ota aikaa itsellesi, kokeile uusia asioita ja luo unohtumattomia muistoja.

Tässä blogissa jaamme muutamia vinkkejä, joiden avulla voit nauttia lomastasi täysillä ja palata arkeen virkistyneenä.

Mikä on työn rooli elämässäsi?

Työ on niin olennainen osa meidän elämäämme, että välillä saattaa hämärtyä mikä sen rooli ja merkitys meille oikeasti on? 

On toki päivän selvää, että työ vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiimme ja usein vaikutukset yltävät myös sosiaaliseen asemaamme, arvoihimme ja jopa henkilökohtaiseen identiteettiimme. 

Kun esimerkiksi työtä on paljon tai siinä on ylimääräisiä haasteita, sen rooli kasvaa vieden aikaa muilta elämän osa-alueilta. Elämää aletaan helposti suorittamaan ja arki sujuu kuin autopilotilla. Tämä taas voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin negatiivisesti

Huono johtaja on yrityksen heikoin lenkki!

Jos emme nyt peilaa huonoa johtamisesta kliseiseen öykkäriin, niin huono johtamisen riskit realisoituvat arjessa pikkuhiljaa. Huono johtaminen näkyykin ensin yrityksen sisällä, josta vaikutteet valuvat pikkuhiljaa markkinan tietoisuuteen.

Valitettavasti huonoa johtamista nähdään yrityksissä liian paljon. Jos yrityksen kulttuuri ei ole avoin, on asiaan puuttuminen työntekijän voimin melko haastavaa. Usein tilanteeseen havahdutaan vasta kun vahinko on jo tapahtunut, työntekijät voivat huonosti tai kaupalliset tavoitteet eivät täyty. Tässä vaiheessa ollaan jo ns. syvissä vesissä, jolloin maineen puhdistaminen sekä työntekijöiden että markkinan silmissä on jo pitkä tie.

Jos huudat, kuuleeko kukaan?

Kuunteleminen ja vuorovaikutustaidot – aina lopulta päädymme niihin, oli sitten kyse melkeinpä mistä vaan. Me ihmiset selkeästi kaipaamme tulla kuulluksi ja hyvät vuorovaikutustaidot edesauttavat viestin ymmärrettävyyttä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajien aktiivinen kuunteleminen liittyy myönteisesti työhyvinvointiin. On löydetty suora yhteys siihen, että johdon kyky kuunnella, vaikuttaa suoraan työntekijän kokemukseen oikeudenmukaisuudesta ja toimivasta organisaatiosta. 
Lue ja tee testi, millainen kuuntelija sinä olet?

Strategia-humppaa parhaimmillaan!

Strategialla itsessään on jo merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Ilman strategiaa työntekijöillä ei ole selkeää ohjausmallia eikä suuntaviivoja, joihin he voivat nojata päätöksenteon yhteydessä. Myös työn merkityksellisyys peilautuu suurelta osin strategiasta. Siksi jokaisen on tärkeä ymmärtää, millainen vaikutus omalla työpanoksella on koko yrityksen tavoitteisiin. 

Syvempi yhteys työhyvinvoinnilla strategiaan saadaan, kun se on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Tällöin yrityksen tulee tehdä myös toimintasuunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi.

Taas mennään rahan takii

Arki on taas vyörynyt päällemme vauhdikkaasti. Normaalien työkiireiden lisäksi meitä piinaavat monet globaalit epävarmuudet, jotka heijastuvat sekä kukkaromme että mielemme päälle. Ruuan ja sähkön kohonneet hinnat yhdessä lainojen korkojen nousun kanssa kurittavat meitä kovalla kädellä. Ne meistä, joilla työpaikka on saamme olla kiitollisia kuukausittaisesta palkastamme – vaikka se riittääkin nyt vähempään kuin aiemmin.

Kaiken tämän valossa voisi ajatella, että motivaatio töiden tekemiseen olisi automaattisesti korkealla. Onko sillä nyt sitten niin väliä mistä ja miten tuo pakollinen palkka meille maksetaan? Rahan takiahan täällä vaan mennään?

Vaikka raha on meille jokaiselle tärkeä asia, useimmat meistä tarvitsevat myös muunlaisen motivaation töiden tekemiseen -työn imulla, merkityksellä ja motivaatiolla kun todellakin on väliä.

Kommunikaatiolla on väliä!

Jos kysytään ihan minkä tahansa organisaation henkilöstöltä, mikä työyhteisössä mättää eniten, niin suurin osa vastauksista liittyy kommunikaatioon tai lähinnä sen puutteeseen. Ihmiset janoaa tietoa ja tiedon uskotaan tuovan tietynlaista turvaa myös organisaatiossa. Tiedä häntä, mutta ainakin se auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja edesauttaa omasta työstä suoriutumista. 
Vaikka nykypäivänä tiedon jakelu on helppoa ja tietoa on tarjolla paljon, on oikean tiedon tavoittaminen välillä haastavaa. Kommunikaatiokanavia löytyy joka lähtöön. Jo uutiset, some ja valtamediat yleensä jakavat vuolaasti tietoa alaan liittyvistä asioista ainakin katto-tasolla. Miten sitten edetä tässä tietotulvassa ja löytää ne itselle sopivat tavat hyödyntää kommunikaatiota. Tästä blogista löydät muutaman vinkin josta aloittaa.

EI on kova sana

Usein ajatellaan, että kieltäytyminen ja ein sanominen on jotenkin ikävää, mutta nykypäivän erilaisten vaatimusten paineessa meidän jokaisen on opeteltava enenevissä määrin kieltäytymisen jaloa taitoa.

Kun työelämän vaatimukset sekoittuvat yhteen omien henkilökohtaisten haaveiden ja tavoitteiden kanssa voi olla, että saadaan aikaan vahva epätasapainotila omien ja muiden asettamien tavoitteiden kanssa. Tämän epätasapainotilan pystyy parhaiten välttämään sillä, että opettelee sanomaan ei niille asioille, jotka eivät joko niin kiinnosta tai ainakaan vie tavoitteitasi eteenpäin.