Onko sinulle käynyt niin, että vielä pari vuotta sitten lähdit töihin innolla, mutta nykyään se tuntuu vain suoritukselta?
Et ehkä ole sanonut ääneen olevasi tyytymätön, mutta huomaat tekeväsi vain sen, mitä pyydetään – et juurikaan enempää. Ideat jäävät usein ajatuksen tasolle, osallistuminen palavereissa vähenee ja jo pelkkä ajatus oman työn kehittämisestä tuntuu turhalta.
Kevät on kääntynyt jälleen kesäksi, ja monella mielessä siintää jo tuleva loma.
Mutta mitä tapahtuu siihen saakka?
Työelämän tahti ei usein hellitä, vaikka mieli jo haaveilee riippumatosta tai hiljaisesta mökkirannasta. Juuri tämä vaihe – viikkoja ennen lomaa – voikin olla yksi vuoden kuormittavimmista. Siksi jaksamisen vahvistaminen arjessa ja töissä on tärkeämpää kuin koskaan.
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä organisaation, mutta myös yksilön menestykselle. Sen ylläpitäminen ei ole pelkästään työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijä voi omilla valinnoillaan ja asenteillaan vaikuttaa tähän suuresti.
Kun työntekijät ottavat aktiivisen roolin oman hyvinvointinsa edistämisessä syntyy kestävä ja motivoiva työelämä, joka hyödyttää sekä yksilöitä että yhteisöjä laajemmassakin mittakaavassa.
Elämme aikaa, jolloin epävarmuus ja jatkuvat muutokset ovat läsnä monilla työpaikoilla. Yritykset ja organisaatiot kamppailevat taloudellisten haasteiden, muutosten ja resurssipulan kanssa, ja tämän kautta myös yksittäiset täyntekijät joutuvat kohtaamaan stressiä ja kuormitusta. Vaikeina aikoina työhyvinvoinnista huolehtiminen voi tuntua haastavalta – mutta juuri silloin se on erityisen tärkeää.
Tässä muutamia vinkkejä ja näkökulmia siihen, miten jokainen meistä voi vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa työelämässä vaikeiden aikojen keskellä.
– mutta miten pystyt ottamaan arjen ohjat takaisin käsiisi Kiire: tämä meidän modernin elämämme vakiovieras, joka on saapunut kutsumatta ja asettunut taloksi laittaen asiat hyrskyn myrskyn. Kiire ei kuitenkaan ole….
Ego, tuo pieni manipuloija, joka oikeaan aikaan, oikeassa paikassa saa pintaan paljon erilaisia tuntemuksia. Egoa kuvataankin usein mielen taisteluksi, sillä ohjaahan se meidän tietoista toimintaamme ja samalla tasapainottelee vaistojen ja järjen äänen kanssa.
Egolla on myös taipumus muistuttaa epävarmuuksistamme ja sitä kautta sabotoida omaa hyvinvointiamme, jos sille antaa liikaa valtaa.
Egoa voidaan myös pitää voimavarana. Hyvän ego tuo itsevarmuutta, eikä anna liian isoa painoarvoa ulkopuolisille paineille. Tällaiset henkilöt yleensä herättävät luottamusta ja arvostusta kanssa ihmisten keskuudessa.
Työ on niin olennainen osa meidän elämäämme, että välillä saattaa hämärtyä mikä sen rooli ja merkitys meille oikeasti on?
On toki päivän selvää, että työ vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiimme ja usein vaikutukset yltävät myös sosiaaliseen asemaamme, arvoihimme ja jopa henkilökohtaiseen identiteettiimme.
Kun esimerkiksi työtä on paljon tai siinä on ylimääräisiä haasteita, sen rooli kasvaa vieden aikaa muilta elämän osa-alueilta. Elämää aletaan helposti suorittamaan ja arki sujuu kuin autopilotilla. Tämä taas voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin negatiivisesti
Kesälomat lähestyvät ja monet meistä alkavat miettimään tulevaa lomaa, mutta ehkä myös tulevaisuutta loman jälkeen. Onko töissä edelleen hyvä pöhinä päällänsä` vai tuntuuko ennemminkin, että on jäänyt jumiin loputtomaan oravanpyörään.
Useimmille meistä on helpompi jäädä vanhoihin tuttuihin kuvioihin, kuin tehdä radikaaleja ratkaisuja ja astua kohti uutta. Toki ei ole ollenkaan väärin valita jäädä paikoilleen, mutta sen pitää olla valinta – ei vain pelkoa muutoksen edessä.
Useimmitenhan pelkomme eivät perustu mihinkään todelliseen vaaraan, vaan ovat vain oman alitajuntamme tuotoksia. Mutta koska olemme nämä itse luoneet, ovat ne myös todella vahvoja ja meille hyvinkin todellisia tunteita. Pahimmillaan pelko voi jopa lamaannuttaa meidät ja estää meitä ottamasta askelia kohti haluamaamme muutosta ja uusia asioita.
Jos emme nyt peilaa huonoa johtamisesta kliseiseen öykkäriin, niin huono johtamisen riskit realisoituvat arjessa pikkuhiljaa. Huono johtaminen näkyykin ensin yrityksen sisällä, josta vaikutteet valuvat pikkuhiljaa markkinan tietoisuuteen.
Valitettavasti huonoa johtamista nähdään yrityksissä liian paljon. Jos yrityksen kulttuuri ei ole avoin, on asiaan puuttuminen työntekijän voimin melko haastavaa. Usein tilanteeseen havahdutaan vasta kun vahinko on jo tapahtunut, työntekijät voivat huonosti tai kaupalliset tavoitteet eivät täyty. Tässä vaiheessa ollaan jo ns. syvissä vesissä, jolloin maineen puhdistaminen sekä työntekijöiden että markkinan silmissä on jo pitkä tie.
Usein ajatellaan, että kieltäytyminen ja ein sanominen on jotenkin ikävää, mutta nykypäivän erilaisten vaatimusten paineessa meidän jokaisen on opeteltava enenevissä määrin kieltäytymisen jaloa taitoa.
Kun työelämän vaatimukset sekoittuvat yhteen omien henkilökohtaisten haaveiden ja tavoitteiden kanssa voi olla, että saadaan aikaan vahva epätasapainotila omien ja muiden asettamien tavoitteiden kanssa. Tämän epätasapainotilan pystyy parhaiten välttämään sillä, että opettelee sanomaan ei niille asioille, jotka eivät joko niin kiinnosta tai ainakaan vie tavoitteitasi eteenpäin.