Kategoria: Johtaminen

Koska viimeksi olet tehnyt inventaarion osaamisestasi?

On ollut ihana huomata, että viime aikoina osaamista on nostettu esille monessa eri kanavassa. Osaamisen monimuotoisuushan on yksi meidän Hyviin Hommiin blogin perusviesti. Usein kun lankeamme ajattelemaan osaamista liian kapeasti.

Osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä tutkintotodistus vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia. Usein unohdukseen jää, että myös harrastukset ja kiinnostuksen kohteet voivat myös lisätä osaamispalettiamme lähes huomaamatta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita.
Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi – rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.

Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.

Kokemus tuo varmuutta – vai tuoko?

Wikipedian mukaan kokemus tarkoittaa ”tietoa, taitoa ja kykyjä selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen”.
Yksinkertaistettuna kokemus on siis käytännön kokemuksiin perustuvaa oppia menneestä toiminnasta. Kerrytämme joka päivä lisää uutta kokemustietoa ja käytämme hyväksemme vanhaa.

Arkikokemuksillammekin voi olla arvoa myös työelämässä – meille ns. arkinen osaaminen voi hyvinkin tuoda tarpeellista uutta näkökulmaa esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioon.

Inspiraatiota vai perspiraatiota?

Menestymisen resepti voi tuntua mahdottoman yksinkertaiselta, jos uskoo Thomas Edisonin lausumaan: ”Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja loput 99 prosenttia perspiraatiota”.

Menestyminen liitetään usein luovuuteen. Luovuushan on ihmisen kykyä luoda uutta. Ei ole olemassa vain yhdenlaista luovuutta, vaan luovuus ilmenee monilla eri tavoilla. Luovuutta tarvitaan, jotta me kehitymme ja kasvamme, luovuuden kautta meille tulee uusia keksintöjä ja ajatuksia.

Who´s the boss? me, myself or I

Työn murroksen myötä myös tapa tehdä työtä tulee muuttua. Muutos entiseen näkyy jo siinä, että työsuhteet ovat entistä monimuotoisempia, tiimit hajautettu ja töiden tekeminen etänä yleistyy ja luo tekemiseen uusia hybridi malleja, toki vain silloin jos se on tehtävän luonteen mukaan mahdollista. Tämä uusi normaali laittaa organisaatiot uuden eteen, vaatii päivittämään johtamismallia ja suuntaamaan kohti avoimempaa kulttuuria.

Ikäkö minut määrittelee?

Mikä on suurin syrjinnän syy Euroopassa?

Tämä perheemme teinin esittämä kysymys pysäytti minut kesken iltapuuhien. Aloitin arvailun omaa napaa lähinnä olevalla asialla eli ehdotin naiseutta. Eipä tärpännyt tällä kertaa. Muutkin ehdotukseni tyrmättiin ja lopulta oli pakko antaa teinin itsensä valaista asiaa. Heidän yhteiskuntaopin opettajansa mukaan suurin syrjinnän aiheuttaja on ikä.

Kehityskeskustelu- mahdollisuus vai pakollinen paha?

Pidetäänkö teidän yrityksessä säännöllisiä kehityskeskusteluja?

Kehityskeskustelu on tärkeä työkalu oman työhyvinvoinnin kannalta. Hyvin tehtynä se auttaa työntekijää kehittymään tehtävissään ja luo laajempaa näkemystä tulevasta. Kehityskeskustelu antaa parhaan hyödyn kun työntekijä pystyy avoimesti kertomaan esimiehelleen omat haasteet ja haaveet.

Työntekokin on taitolaji

Useasti puhutaan työhyvinvoinnista ja yrityksen sekä esihenkilöiden vastuusta sen toteuttamisessa. Tämä onkin erittäin tärkeä keskustelun aihe, koska monessa työpaikassa on vielä paljon tehtävää työhyvinvoinnin parantamiseksi. Valitettavan harvoin kuitenkin törmää keskustelun aloituksiin, joissa mietinnän kohteena onkin se kuinka me työntekijät voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, ja tätä kautta työhyvinvointiin sekä lopulta yrityksen menestymiseen.

Olisiko vähemmän kuitenkin enemmän?

Alkanut uusi vuosi on perinteisesti oman elämän inventaarion aikaa. On taas aika katsoa tulevaa ikään kuin puhtaalta pöydältä ja tehdä uuden vuoden lupauksia paremman arjen toivossa. Lupaukset uudesta voivat joskus olla melko kunnianhimoisia ja tällöin myös haastavia toteuttaa. Suuret harppaukset totutusta uuteen ovat mahdollisia, mutta vaativat toteuttajaltaan vahvaa motivaatiota ja tahtotilaa pysyä päätöksessään varsinkin pidemmällä aikavälillä.

Juniori, Seniori, Mentori, Aktori – mikä rooli tänään?

Juniorit ja seniorit ovat toki meille kaikille tuttuja termejä, mutta mitähän nuo aktori ja mentori oikein puuhaavat?

Itse mentoroinnilla on vuosituhantiset perinteet, jossa siirretään kokemuksia ja tietoja työelämässä olevalta kokeneelta toimijalta (mentori) opiskelijalle tai jo työelämässä olevalle aktorille. Aktori on siis kisälli, valmennettava tai oppilas kun taas vastaavasti mentori on valmentaja, kannustaja tai opettaja.