Avainsana: työelämä

EI on kova sana

Usein ajatellaan, että kieltäytyminen ja ein sanominen on jotenkin ikävää, mutta nykypäivän erilaisten vaatimusten paineessa meidän jokaisen on opeteltava enenevissä määrin kieltäytymisen jaloa taitoa.

Kun työelämän vaatimukset sekoittuvat yhteen omien henkilökohtaisten haaveiden ja tavoitteiden kanssa voi olla, että saadaan aikaan vahva epätasapainotila omien ja muiden asettamien tavoitteiden kanssa. Tämän epätasapainotilan pystyy parhaiten välttämään sillä, että opettelee sanomaan ei niille asioille, jotka eivät joko niin kiinnosta tai ainakaan vie tavoitteitasi eteenpäin.

Kokemus tuo varmuutta – vai tuoko?

Wikipedian mukaan kokemus tarkoittaa ”tietoa, taitoa ja kykyjä selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen”.
Yksinkertaistettuna kokemus on siis käytännön kokemuksiin perustuvaa oppia menneestä toiminnasta. Kerrytämme joka päivä lisää uutta kokemustietoa ja käytämme hyväksemme vanhaa.

Arkikokemuksillammekin voi olla arvoa myös työelämässä – meille ns. arkinen osaaminen voi hyvinkin tuoda tarpeellista uutta näkökulmaa esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioon.

työhaastatteluun pääsyssä cv on tärkeä

Kerro hieman itsestäsi

Tähän kysymykseen olemme varmaan kaikki törmänneet työnhaussa. Helppo kysymys, joka heitetään jäänsärkijäksi alkuun – vai onko sittenkään?

Mietiskely tuon pienen kysymyksen äärellä ennen työhaastattelua on hyvä johdatus myös itsetutkiskelun äärelle.

Millainen olen? Mikä elämässäni on tärkeää? Mitä osaan? Mitä haluaisin osata? Ja ennenkaikkea: mitä ja miten haluan muille itsestäni kertoa?

Mulla on tästä asti aikaa!

Pureuduin aiemmin blogissani ajankäytön haasteisiin ja siinä samalla nostin esiin muutaman vinkin, miten lähteä purkamaan työtehtäviään ja miksei muitakin arjen töitä, kun ajanhallinta alkaa rakoilla. Olen itse edelleen orjallisesti noudattanut näitä vinkkejä ja sen lisäksi nyt loppuvuodesta otin niitä tukemaan käyttööni Eisenhowerin ajankäyttö matriisin ja täytyy myöntää, että näiden kaikkien yhtälöstä on tullut itselleni melkoisen toimiva ajanhallinnan työkalupakki.

Ikäkö minut määrittelee?

Mikä on suurin syrjinnän syy Euroopassa?

Tämä perheemme teinin esittämä kysymys pysäytti minut kesken iltapuuhien. Aloitin arvailun omaa napaa lähinnä olevalla asialla eli ehdotin naiseutta. Eipä tärpännyt tällä kertaa. Muutkin ehdotukseni tyrmättiin ja lopulta oli pakko antaa teinin itsensä valaista asiaa. Heidän yhteiskuntaopin opettajansa mukaan suurin syrjinnän aiheuttaja on ikä.

Sisäinen motivaatio löytyy sisältäsi

Motivaatiota on tutkittu todella paljon monista eri näkökulmista. Mietimme usein, että onko meillä tai läheisillämme motivaatiota tehdä jotain vai ei.

Motivaatio ei kuitenkaan ole pelkästään yksinkertainen kyllä tai ei – ilmiö, vaan motivaatiolla on monia eri tasoja. Eräs tunnetuimpia ja tärkeimpiä käytössä olevia kategorisointeja on motivaation erottelu sisäiseen tai ulkoiseen motivaatioon.

Kehityskeskustelu- mahdollisuus vai pakollinen paha?

Pidetäänkö teidän yrityksessä säännöllisiä kehityskeskusteluja?

Kehityskeskustelu on tärkeä työkalu oman työhyvinvoinnin kannalta. Hyvin tehtynä se auttaa työntekijää kehittymään tehtävissään ja luo laajempaa näkemystä tulevasta. Kehityskeskustelu antaa parhaan hyödyn kun työntekijä pystyy avoimesti kertomaan esimiehelleen omat haasteet ja haaveet.

Ystäväni Stressi

Yhä useampi meistä kokee työssään tsensä stressaantuneeksi ajoittain tai jopa pidempiaikaisesti. Hallittavan tiedon määrä on kasvanut – ja kasvaa – todella paljon ja työelämä vaatii jatkuvaa uuden opettelua sekä opiskelua ja ”multitaskaamista” monen asian äärellä yhtä aikaa. Kehitys ei pysähdy ja meidän pitää roikkua mukana parhaan kykymme mukaan.

Sopivin tyyppi saa paikan!

Osaaminen nähdään usein ulkopuolelta tulleen oppimisen tuloksena. On melko selkeää ja suoraviivaista peilata työelämän osaamista koulutukseen ja työkokemukseen. Haastavampi osuus onkin tunnistaa ja todentaa omat luontaiset ominaisuudet, jotka lopulta ovat ainoa tie viedä opittu osaaminen käytäntöön. Niiden mitattavuus ja vertailu on miltei mahdotonta, joka antaa taas loistavan mahdollisuuden erottautua massasta ja sitä kautta kasvattaa omaa kilpailuetua työmarkkinoilla.

Juniori, Seniori, Mentori, Aktori – mikä rooli tänään?

Juniorit ja seniorit ovat toki meille kaikille tuttuja termejä, mutta mitähän nuo aktori ja mentori oikein puuhaavat?

Itse mentoroinnilla on vuosituhantiset perinteet, jossa siirretään kokemuksia ja tietoja työelämässä olevalta kokeneelta toimijalta (mentori) opiskelijalle tai jo työelämässä olevalle aktorille. Aktori on siis kisälli, valmennettava tai oppilas kun taas vastaavasti mentori on valmentaja, kannustaja tai opettaja.