Avainsana: työelämä

Paha, pahempi, muutos?

Posted on by Niina

Kesälomat lähestyvät ja monet meistä alkavat miettimään tulevaa lomaa, mutta ehkä myös tulevaisuutta loman jälkeen. Onko töissä edelleen hyvä pöhinä päällänsä` vai tuntuuko ennemminkin, että on jäänyt jumiin loputtomaan oravanpyörään.

Useimmille meistä on helpompi jäädä vanhoihin tuttuihin kuvioihin, kuin tehdä radikaaleja ratkaisuja ja astua kohti uutta. Toki ei ole ollenkaan väärin valita jäädä paikoilleen, mutta sen pitää olla valinta – ei vain pelkoa muutoksen edessä.

Useimmitenhan pelkomme eivät perustu mihinkään todelliseen vaaraan, vaan ovat vain oman alitajuntamme tuotoksia. Mutta koska olemme nämä itse luoneet, ovat ne myös todella vahvoja ja meille hyvinkin todellisia tunteita. Pahimmillaan pelko voi jopa lamaannuttaa meidät ja estää meitä ottamasta askelia kohti haluamaamme muutosta ja uusia asioita.

Strategia-humppaa parhaimmillaan!

Posted on by Leila

Strategialla itsessään on jo merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Ilman strategiaa työntekijöillä ei ole selkeää ohjausmallia eikä suuntaviivoja, joihin he voivat nojata päätöksenteon yhteydessä. Myös työn merkityksellisyys peilautuu suurelta osin strategiasta. Siksi jokaisen on tärkeä ymmärtää, millainen vaikutus omalla työpanoksella on koko yrityksen tavoitteisiin. 

Syvempi yhteys työhyvinvoinnilla strategiaan saadaan, kun se on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Tällöin yrityksen tulee tehdä myös toimintasuunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi.

Sul täytyy olla supervoimii – ja onhan sulla!

Posted on by Niina

Mutta mikä onkaan tuo sinun supervoimasi?

Ainakin työhaastattelutilanteessa tämänkaltainen kysymys voidaan sinulle hyvinkin esittää.

Mitä sinä vastaisit tähän?

Ainakaan vastauksessa ei kannata keskittyä pelkkiin entisiin työpaikkoihin ja titteleihin, vaan siihen mitä niissä olet tehnyt ja saanut aikaan.

Tällaisten tosielämän esimerkkien kautta avautuu parhaiten osaamisesi ja se, että onko sinulla juuri niitä oikeanlaisia supervoimia juuri tähän kyseiseen työhön.

Välillä on kuitenkin hieman hankalaa hahmottaa niitä omia vahvuuksia – varsinkin työelämässä meidän vahvuutemme myös vaihtelevat suuresti riippuen tehtävistä ja työympäristöstä.

Työpaikka on aina kahden kauppa 

Posted on by Leila

Olen usein törmännyt postauksiin, joissa ohjeistetaan työnhakijaa vastaamaan kysymyksiin tietyllä tavalla ja toisinaan jopa esitetään valmiita lauseita siitä, miten työnhakijan tulee vastata mihinkin kysymykseen. Tämän lisäksi kerrotaan miten hakijan tulee toimia ennalta määriteltyjen odotusten mukaan, jottei aiheuta vastapuolessa minkäänlaisia epäilyksiä tai hämmennystä. Mitä ihmettä?

Nykyään kun osaajia ja ammattitaitoista työvoimaa on yhä vaikeampi löytää olisi ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota näihin vanhoillisiin rekrytoinnin pelisääntöihin, ja nähdä koko prosessi enemmänkin yhteistyöneuvotteluna kuin valta-asemaa pitävän palkanmaksajan näkökulmaa toteuttavana kuulusteluna. 

Taas mennään rahan takii

Posted on by Niina

Arki on taas vyörynyt päällemme vauhdikkaasti. Normaalien työkiireiden lisäksi meitä piinaavat monet globaalit epävarmuudet, jotka heijastuvat sekä kukkaromme että mielemme päälle. Ruuan ja sähkön kohonneet hinnat yhdessä lainojen korkojen nousun kanssa kurittavat meitä kovalla kädellä. Ne meistä, joilla työpaikka on saamme olla kiitollisia kuukausittaisesta palkastamme – vaikka se riittääkin nyt vähempään kuin aiemmin.

Kaiken tämän valossa voisi ajatella, että motivaatio töiden tekemiseen olisi automaattisesti korkealla. Onko sillä nyt sitten niin väliä mistä ja miten tuo pakollinen palkka meille maksetaan? Rahan takiahan täällä vaan mennään?

Vaikka raha on meille jokaiselle tärkeä asia, useimmat meistä tarvitsevat myös muunlaisen motivaation töiden tekemiseen -työn imulla, merkityksellä ja motivaatiolla kun todellakin on väliä.

Millainen päätöksentekijä olet?

Posted on by Leila

Ihminen tekee päivän aikana tuhansia päätöksiä. Jokainen päätös vaikuttaa tulevaan toimintaan ja niiden avulla rakentuu päivän kulku.

Suurin osa arjen pienistä päätöksissä menee läpi melkeinpä huomaamatta, toimimme ikään kuin autopilotilla.

Jokaiselle meille tulee kuitenkin aika-ajoin tilanteita jossa päätöksen tekeminen vaatii vähän enemmän tai saattaa jopa nostaa stressitasot äärimmilleen. Tällaiset päätökset ovat jollain tavoin erityisen merkityksellisiä, ja niiden vaikutuksilla odotetaan olevan pidempiaikaisia seurauksia.

Koska viimeksi olet tehnyt inventaarion osaamisestasi?

Posted on by Niina

On ollut ihana huomata, että viime aikoina osaamista on nostettu esille monessa eri kanavassa. Osaamisen monimuotoisuushan on yksi meidän Hyviin Hommiin blogin perusviesti. Usein kun lankeamme ajattelemaan osaamista liian kapeasti.

Osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä tutkintotodistus vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia. Usein unohdukseen jää, että myös harrastukset ja kiinnostuksen kohteet voivat myös lisätä osaamispalettiamme lähes huomaamatta.

Kommunikaatiolla on väliä!

Posted on by Leila

Jos kysytään ihan minkä tahansa organisaation henkilöstöltä, mikä työyhteisössä mättää eniten, niin suurin osa vastauksista liittyy kommunikaatioon tai lähinnä sen puutteeseen. Ihmiset janoaa tietoa ja tiedon uskotaan tuovan tietynlaista turvaa myös organisaatiossa. Tiedä häntä, mutta ainakin se auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja edesauttaa omasta työstä suoriutumista. 
Vaikka nykypäivänä tiedon jakelu on helppoa ja tietoa on tarjolla paljon, on oikean tiedon tavoittaminen välillä haastavaa. Kommunikaatiokanavia löytyy joka lähtöön. Jo uutiset, some ja valtamediat yleensä jakavat vuolaasti tietoa alaan liittyvistä asioista ainakin katto-tasolla. Miten sitten edetä tässä tietotulvassa ja löytää ne itselle sopivat tavat hyödyntää kommunikaatiota. Tästä blogista löydät muutaman vinkin josta aloittaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Posted on by Niina

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita.
Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi – rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.

Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.

Jäävätkö tavoitteet usein haaveeksi?

Posted on by Leila

Tavoitteiden avulla pystymme määrätietoisesti ohjaamaan elämäämme haluamaamme suuntaan. Tavoitteiden avulla saavutetaan unelmia ja tehdään pieniä, mutta myös isoja muutoksia. 
Ja koska mikään ei tule ilmaiseksi, niin aggressiivinen odottaminen tässäkään ei tuota odotettuja tuloksia, joten toimenpidesuunnitelma on aina paikallaan. Suunnitelman tulee olla itselle laadittu, konkreettinen ja laskeutua ylätason haaveista käytännön tasolle.