Menestymisen resepti voi tuntua mahdottoman yksinkertaiselta, jos uskoo Thomas Edisonin lausumaan: ”Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja loput 99 prosenttia perspiraatiota”.
Menestyminen liitetään usein luovuuteen. Luovuushan on ihmisen kykyä luoda uutta. Ei ole olemassa vain yhdenlaista luovuutta, vaan luovuus ilmenee monilla eri tavoilla. Luovuutta tarvitaan, jotta me kehitymme ja kasvamme, luovuuden kautta meille tulee uusia keksintöjä ja ajatuksia.
Tuntuuko sinusta, että pääsit vahingossa opiskelemaan haluamaasi ainetta ja valmistuit sitten silkalla hyvällä tuurilla? Ja kun rekrytoija soittaa ja tarjoaa töitä niin tuurihan se tässäkin vain on ollut mukana. Ylennyskin tuli vain sen vuoksi, että satuit nyt olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Varmaankin aika tuttuja ajatuksia, joita me kaikki välillä pyörittelemme päässämme. Mutta jos nämä ajatukset ovat jokapäiväisiä pään sisäisiä kumppaneita niin silloin voi olla kyse huijarisyndroomasta.
Mikä on suurin syrjinnän syy Euroopassa?
Tämä perheemme teinin esittämä kysymys pysäytti minut kesken iltapuuhien. Aloitin arvailun omaa napaa lähinnä olevalla asialla eli ehdotin naiseutta. Eipä tärpännyt tällä kertaa. Muutkin ehdotukseni tyrmättiin ja lopulta oli pakko antaa teinin itsensä valaista asiaa. Heidän yhteiskuntaopin opettajansa mukaan suurin syrjinnän aiheuttaja on ikä.
Motivaatiota on tutkittu todella paljon monista eri näkökulmista. Mietimme usein, että onko meillä tai läheisillämme motivaatiota tehdä jotain vai ei.
Motivaatio ei kuitenkaan ole pelkästään yksinkertainen kyllä tai ei – ilmiö, vaan motivaatiolla on monia eri tasoja. Eräs tunnetuimpia ja tärkeimpiä käytössä olevia kategorisointeja on motivaation erottelu sisäiseen tai ulkoiseen motivaatioon.
Viime vuonna elämämme muuttui täysin. Maailmanlaajuinen pandemia ei jäänytkään Kiinan ongelmaksi, vaan nopealla aikataululla levisi myös tänne Pohjolaan. Viime aikojen uutisoinnin myötä olemme myös tajunneet, että luvattu elämän ”normalisoituminen” ei tule olemaan vielä aivan lähikuukausien juttu. Uutisointi viruksen äärellä on vahvaa ja aiheuttaa meille kaikille varmasti monenlaisia hankalia tunteita ja useat meistä ovat myös joutuneet sopeutumaan hankaliinkin muutoksiin esim. työrintamalla.
Useasti puhutaan työhyvinvoinnista ja yrityksen sekä esihenkilöiden vastuusta sen toteuttamisessa. Tämä onkin erittäin tärkeä keskustelun aihe, koska monessa työpaikassa on vielä paljon tehtävää työhyvinvoinnin parantamiseksi. Valitettavan harvoin kuitenkin törmää keskustelun aloituksiin, joissa mietinnän kohteena onkin se kuinka me työntekijät voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, ja tätä kautta työhyvinvointiin sekä lopulta yrityksen menestymiseen.
Tänä vuonna olemme kaikki joutuneet taipumaan uuteen. Nyt koettu poikkeustilanne ja sitä seurannut ajanjakso on ollut uuden oppimisen aikaa meille kaikille. Maailmaa mullistanut muutos tapahtui erittäin nopeasti ja laittoi meidät etsimään vaihtoehtoisia toiminnan tapoja. Aina kaikki ei ole sujunut kuin Strömsössä, mutta pienen hakemisen jälkeen digiloikat ja muut rajoitetut toimintamallit ovat löytäneet uomansa suhteellisen hyvin.
Yhä useampi meistä kokee työssään tsensä stressaantuneeksi ajoittain tai jopa pidempiaikaisesti. Hallittavan tiedon määrä on kasvanut – ja kasvaa – todella paljon ja työelämä vaatii jatkuvaa uuden opettelua sekä opiskelua ja ”multitaskaamista” monen asian äärellä yhtä aikaa. Kehitys ei pysähdy ja meidän pitää roikkua mukana parhaan kykymme mukaan.
Oletko törmännyt tilanteeseen jossa tiedät, että jokin homma pitäisi hoitaa, mutta et kerta kaikkiaan saa aloitettua? Tiedät, että lykkääminen ei tuo muuta kuin ongelmia, mutta tästäkin huolimatta et vaan saa aloitettua tekemistä. Joskus mielemme tuntuu rakentavan todella isoja esteitä tiettyjen tehtävien aloittamiselle. Jos vetkuttelu tehtävän äärellä kuulostaa tutulta niin et ole asian kanssa yksin, vaan kyseessä on varsin tavallinen ilmiö.
Juniorit ja seniorit ovat toki meille kaikille tuttuja termejä, mutta mitähän nuo aktori ja mentori oikein puuhaavat?
Itse mentoroinnilla on vuosituhantiset perinteet, jossa siirretään kokemuksia ja tietoja työelämässä olevalta kokeneelta toimijalta (mentori) opiskelijalle tai jo työelämässä olevalle aktorille. Aktori on siis kisälli, valmennettava tai oppilas kun taas vastaavasti mentori on valmentaja, kannustaja tai opettaja.