Kategoria: Uncategorized

uuden vuoden juhlintaa, uusien haasteiden edessä

Uusi vuosi, uudet kujeet – tee kerrankin kestävä uudenvuodenlupaus!

Uudenvuoden juhlat, iloinen tunnelma. Mukava puheensorina täyttää talon. Jutellaan menneestä vuodesta ja ihmetellään elämän vauhdikasta etenemistä..

Ja jossain vaiheessa jutuissa siirrytään myös tulevaan vuoteen ja odotuksiin sen suhteen.

Monellahan meistä on myös mielessä lupauksia tulevalle uudelle vuodelle: uudenvuodenlupaus on lähes pakollinen traditio. Niiden monimuotoisuudesta syntyy myös mukavan monipuolista keskustelua. Yhden lupaus on suuri ja vaativa, kun taas toiselle riittää pienempi lupaus.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita.
Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi – rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.

Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.

Jäävätkö tavoitteet usein haaveeksi?

Tavoitteiden avulla pystymme määrätietoisesti ohjaamaan elämäämme haluamaamme suuntaan. Tavoitteiden avulla saavutetaan unelmia ja tehdään pieniä, mutta myös isoja muutoksia. 
Ja koska mikään ei tule ilmaiseksi, niin aggressiivinen odottaminen tässäkään ei tuota odotettuja tuloksia, joten toimenpidesuunnitelma on aina paikallaan. Suunnitelman tulee olla itselle laadittu, konkreettinen ja laskeutua ylätason haaveista käytännön tasolle.

Pitääkö mennä kauaksi nähdäkseen lähelle?

Joskus kun elämässä tapahtuu paljon asioita, asetamme helposti autopilotin päälle ja vauhtisokeus vie mennessään.

Arki saattaa rullata mukavasti, mutta silti väsymys ottaa aika ajoin vallan ja irti päästäminen mistään totutusta tuntuu mahdottomalta. Näin kävi minulle ja kesti kuukausia ennekuin lopulta päätin ottaa oman arjen haltuun ja katkaista automaatio kierteen.

Mikä ihmeen mikrolomailu?

Lomakausi alkaa olemaan pikkuhiljaa ohi ja monella meistä on pitkä työrupeama edessä. Mietin miten saisin pidettyä edes osan tästä seesteisestä lomafiiliksestä yllä arjen keskellä?

Lomallahan tulee usein tehtyä itselle mielekkäitä asioita jotka poikkeavat arjesta: voisiko tästä rakentaa myös jotain pysyvämpää?

Ja taas mennään…

Moni palailee tällä tai ensi viikolla takaisin sorvin ääreen. Nyt on siis aika hyvästellä rauhalliset aamukahvit, metsälenkit, säiden kummastelut yhdessä naapurien kanssa, mökkireissut, spontaanit brunssit, uusien harrastusten etsiminen/löytäminen/aloittaminen…

Vai onko?

Ainahan se on mielessä – loma

Kesäloma – tuo kaikkien työn raskaan raatajien odottama kaiken autuaaksi saattava täydellisen rentoutumisen hetki täydellisen upeissa kesäkeleissä. Vuoden kohokohta, jonka voimistamana jaksamme taas paahtaa töitä täydellä teholla koko loppuvuoden..