Kategoria: Itsensä kehittäminen

Miten meni omasta mielestä?

Näin vuodenvaihteen kynnyksellä on hyvä tilaisuus pohtia, mitä kaikkea tämä vuosi on tuonut tullessaan ja mitä mahdollisesti voimme odottaa tulevalta. Minulla on ollut jo monta vuotta tapana tehdä jonkinlainen menneen vuoden inventaario, josta sitten ammennan aineksia ja ajatuksia seuraavaan vuoteen.

Loppuvuoden inventaario onkin hyvä tapa pysähtyä hetkeksi ja tarkastella kulunutta vuotta. Menneen vuoden opit voivat olla yllättävän moninaisia ja riippuvat paljon meidän jokaisen henkilökohtaisista kokemuksista.

uuden vuoden juhlintaa, uusien haasteiden edessä

Uusi vuosi, uudet kujeet – tee kerrankin kestävä uudenvuodenlupaus!

Uudenvuoden juhlat, iloinen tunnelma. Mukava puheensorina täyttää talon. Jutellaan menneestä vuodesta ja ihmetellään elämän vauhdikasta etenemistä..

Ja jossain vaiheessa jutuissa siirrytään myös tulevaan vuoteen ja odotuksiin sen suhteen.

Monellahan meistä on myös mielessä lupauksia tulevalle uudelle vuodelle: uudenvuodenlupaus on lähes pakollinen traditio. Niiden monimuotoisuudesta syntyy myös mukavan monipuolista keskustelua. Yhden lupaus on suuri ja vaativa, kun taas toiselle riittää pienempi lupaus.

Koska viimeksi olet tehnyt inventaarion osaamisestasi?

On ollut ihana huomata, että viime aikoina osaamista on nostettu esille monessa eri kanavassa. Osaamisen monimuotoisuushan on yksi meidän Hyviin Hommiin blogin perusviesti. Usein kun lankeamme ajattelemaan osaamista liian kapeasti.

Osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä tutkintotodistus vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia. Usein unohdukseen jää, että myös harrastukset ja kiinnostuksen kohteet voivat myös lisätä osaamispalettiamme lähes huomaamatta.

Kommunikaatiolla on väliä!

Jos kysytään ihan minkä tahansa organisaation henkilöstöltä, mikä työyhteisössä mättää eniten, niin suurin osa vastauksista liittyy kommunikaatioon tai lähinnä sen puutteeseen. Ihmiset janoaa tietoa ja tiedon uskotaan tuovan tietynlaista turvaa myös organisaatiossa. Tiedä häntä, mutta ainakin se auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja edesauttaa omasta työstä suoriutumista. 
Vaikka nykypäivänä tiedon jakelu on helppoa ja tietoa on tarjolla paljon, on oikean tiedon tavoittaminen välillä haastavaa. Kommunikaatiokanavia löytyy joka lähtöön. Jo uutiset, some ja valtamediat yleensä jakavat vuolaasti tietoa alaan liittyvistä asioista ainakin katto-tasolla. Miten sitten edetä tässä tietotulvassa ja löytää ne itselle sopivat tavat hyödyntää kommunikaatiota. Tästä blogista löydät muutaman vinkin josta aloittaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita.
Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi – rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.

Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.

EI on kova sana

Usein ajatellaan, että kieltäytyminen ja ein sanominen on jotenkin ikävää, mutta nykypäivän erilaisten vaatimusten paineessa meidän jokaisen on opeteltava enenevissä määrin kieltäytymisen jaloa taitoa.

Kun työelämän vaatimukset sekoittuvat yhteen omien henkilökohtaisten haaveiden ja tavoitteiden kanssa voi olla, että saadaan aikaan vahva epätasapainotila omien ja muiden asettamien tavoitteiden kanssa. Tämän epätasapainotilan pystyy parhaiten välttämään sillä, että opettelee sanomaan ei niille asioille, jotka eivät joko niin kiinnosta tai ainakaan vie tavoitteitasi eteenpäin.

Hei Minä, mitä kuuluu?

Kuinka usein kysyt itseltäsi mitä minulle kuuluu? Ja jos kysyt, niin kuinka usein mietit mitä vastaat? tai miksi vastaat näin? tai mistä vastaus kumpuaa ja onko se edes totta?

Jo antiikin kreikkalainen filosofi Aristoteles totesi; ”itsensä tunteminen on kaiken viisauden alku”.

Helpommin sanottu kun tehty. Ulkopuolelta tulevat paineet luovat väistämättä vääristymiä omakuvaan ja usein korostetaankin sitä millaisena oletan muiden näkevän minut, kuin sitä mitä minä todella olen.

työhaastatteluun pääsyssä cv on tärkeä

Kerro hieman itsestäsi

Tähän kysymykseen olemme varmaan kaikki törmänneet työnhaussa. Helppo kysymys, joka heitetään jäänsärkijäksi alkuun – vai onko sittenkään?

Mietiskely tuon pienen kysymyksen äärellä ennen työhaastattelua on hyvä johdatus myös itsetutkiskelun äärelle.

Millainen olen? Mikä elämässäni on tärkeää? Mitä osaan? Mitä haluaisin osata? Ja ennenkaikkea: mitä ja miten haluan muille itsestäni kertoa?

Mulla on tästä asti aikaa!

Pureuduin aiemmin blogissani ajankäytön haasteisiin ja siinä samalla nostin esiin muutaman vinkin, miten lähteä purkamaan työtehtäviään ja miksei muitakin arjen töitä, kun ajanhallinta alkaa rakoilla. Olen itse edelleen orjallisesti noudattanut näitä vinkkejä ja sen lisäksi nyt loppuvuodesta otin niitä tukemaan käyttööni Eisenhowerin ajankäyttö matriisin ja täytyy myöntää, että näiden kaikkien yhtälöstä on tullut itselleni melkoisen toimiva ajanhallinnan työkalupakki.

Inspiraatiota vai perspiraatiota?

Menestymisen resepti voi tuntua mahdottoman yksinkertaiselta, jos uskoo Thomas Edisonin lausumaan: ”Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja loput 99 prosenttia perspiraatiota”.

Menestyminen liitetään usein luovuuteen. Luovuushan on ihmisen kykyä luoda uutta. Ei ole olemassa vain yhdenlaista luovuutta, vaan luovuus ilmenee monilla eri tavoilla. Luovuutta tarvitaan, jotta me kehitymme ja kasvamme, luovuuden kautta meille tulee uusia keksintöjä ja ajatuksia.