Työn murroksen myötä myös tapa tehdä työtä tulee muuttua. Muutos entiseen näkyy jo siinä, että työsuhteet ovat entistä monimuotoisempia, tiimit hajautettu ja töiden tekeminen etänä yleistyy ja luo tekemiseen uusia hybridi malleja, toki vain silloin jos se on tehtävän luonteen mukaan mahdollista. Tämä uusi normaali laittaa organisaatiot uuden eteen, vaatii päivittämään johtamismallia ja suuntaamaan kohti avoimempaa kulttuuria.
Jotta avoimempi kulttuuri ja johtamismalli kohtaa tavoitteet, vaaditaan jokaiselta, asemasta riippumatta, entistä enemmän itsensä johtajuutta.
Itsensä johtamisen kulttuuri vaatii johtamiselta selkeät suuntaviivat ja pelisäännöt. Jokaisen tekijän tulee ymmärtää omat tehtävät ja vastuu-alueet. Lähi-esimiehen vastuulla on asettaa tavoitteet ja seurata niiden toteutuminen sovitussa aikataulussa. Jos ohjaus tai tavoitteet eivät ole kirkkaat eikä koko tiimin tiedossa, kääntyy itsensä johtaminen helposti itseään vastaan.
Hyvä itsensä johtaja kykenee hallitsemaan omaa työaikaa ja määrittämään työtehtäviin kuluvaa aikaa. Hän kykenee priorisoimaan ja tavoitteellistamaan tehtävät sekä seuraamaan niiden etenemistä. Hän osaa olla myös kriittinen ja tuoda pöytään uusia näkökulmia.
Itsensä johtaminen on vastuun ottamista. Työntekijänä hän on vastuussa omista tavoitteistaan ja tuloksista. Hän pyrkii aktiivisesti hoitamaan omat tehtävänsä eikä jää odottamaan jos esteitä tulee tielle. Hän ei siirrä vastuuta muille, eikä ota toisten vastuita kantaakseen vaan pyrkii ratkaisemaan haasteet ja tekemään päätöksiä oman työtehtävän osoittamissa rajoissa.
Itsensä johtaminen ei ole yksilö suorittamista. Itsensä johtaminen ottaa vastuulleen omat tehtävänsä ja osa-alueet sovitusta kokonaisuudesta. Hän pitää omalta osaltaan huolen sovituista tehtävistä ja toimii itse ohjautuvasti tavoitteen eteen. Tiimillä voi olla yhteinen tavoite, jota useampi henkilö työstää. Tällöin itsensä johtamisen taito näkyy osa-puolten luotettavuudessa ja sovittujen asioiden kiinni pitämisessä ja sitä kautta lopulta tuloksissa.
Itsensä johtaminen ei ota kantaa tavoitteeseen tai lopputulemaan, se ohjaa enemmänkin tekemistä ja vastuunkantoa. Joskus hyväkin itsensä johtaja jää tavoitteistaan, syitä voi olla monia, mutta näistä oppineena hän pystyy kasaamaan itsensä ja jatkamaan hyvällä asenteella kohti uusia haasteita.
Jottei jää kuva, että jokaisen työntekijän tulee olla tulevaisuuden super-sankari, joka taitaa kaiken ja ohjaa itseään kuin robotti tehtävästä toiseen, on muistettava, että osaava itsensä johtaja on ennen kaikkea oman työhyvinvoinnin vartija. Työhyvinvointiin vaikuttaa monet asiat, joten pääpiirteittäin voidaan todeta, että hyvä itsensä johtaja tunnistaa omat arvot, motivaattorit ja voimavaransa sekä kykenee hyödyntämään näitä eri päätöksenteko tilanteissa. Työhyvinvointi koostuu kokonaisuudesta ja sen hallitseminen on taitolaji, johon jokainen meistä tarvitsee tukea. Hyvä itsensä johtaminen vie meidät itselle tärkeiden asioiden äärelle ja sitä kautta kasvattaa ymmärrystä ja merkityksellisyyden tunnetta, omaa hyvinvointia kuunnellen.