Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita. Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi- rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.

Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.

Jyrääkö suunnittelu spontaaniuden?

Spontaanius ja asioihin heittäytyminen ovat joissakin tilanteissa hyve, mutta suunnitelman kautta asiat useimmiten tapaavat valmistua ajoissa. Usein suunnittelemattomat projektit vetävät aikataulun ja pinnan tiukille, vaikka valmistuisivatkin aikataulun puitteissa. Väitänkin, että hyvän suunnitelman ja aikataulutuksen avulla voitaisiin välttää monta kireää keskustelua ja unetonta yötä.

Uskon myös, että on mahdollista yhdistää spontaanius ja suunnitelmallisuus. Kun iso kuva ja askelmerkit kohti tavoitetta ovat selvillä, voi välillä myös hieman irroitella ja ottaa muutamia suunnittelemattomampiakin askelia.

Koska kuten kaikissa asioissa myös suunnitelmallisuudessa ja erittäin tarkassa suunnitelmassa pysymisessä on sudenkuoppia. Suunnitteleminenhan on toki mukavaa puuhaa: voi päästää sisäisen innovaattorin liikkeelle ja suunnitella isoja linjauksia. Mutta jos jatkuvasti huomaa vain suunnittelevansa asioita voi olla, että onkin jäänyt ns. ”suunniteluluuppiin” eli suunnitellaan ja suunnitellaan, mutta ei uskalletakaan edetä suunnitelmien kanssa käytäntöön saakka.

Pahimmassa tapauksessa tällaisessa tekemisessä on vaarana se, että ei ikinä päästä tuon suunnitteluvaiheen yli. Ja koska koko ajan kynnys tekemisen aloittamiselle kasvaa, voikin suunnittelun ja tekemisen välissä olla lopulta aikamoinen muuri, jonka läpi on hankala edetä.

Millainen sitten on hyvä suunnitelma?

Hyvä suunnitelma perustuu aina tavoitteeseen – jos haluat lukea lisää tavoitteen tärkeydestä ja asetannasta, käy lataamassa veloitukseton työkirja sivuiltamme Tavoitteesta Toimenpiteeksi – HYVIIN HOMMIIN.

Mitä tarkempi tavoite on, sen selkeämmän suunnitelman pystyt muotoilemaan. On hyvä tehdä tarkka suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi, mutta kannattaa myös muistaa, että liian yksityiskohtainen suunnitelma voi myös jumiuttaa tekemisen.

Suunnitelmassa on myös aina hyvä olla mukana jonkinlainen aikataulu – tämä auttaa hahmottamaan suunnitelman edistymistä.

Suunnittelu on säätämistä

Kannattaa myös muistaa, että varsinkin hyvin kauaskantoiset suunnitelmat vaativat jatkuvaa seurantaa ja säätämistä – ja kenties välillä jopa totaalista suunnan muutosta. Ei siis ole ollenkaan huono, jos suunnitelmaa joutuukin muuttamaan kesken kaiken. Se on jopa täysin normaalia, koska suunnitelmissa on yleensä aina sisään leivottuina suuri määrä olettamuksia, jotka voivat ajan mittaan osoittautua myös vääriksi.

Mikä on sinun seuraava tavoitteesi ja millaisen suunnitelman aiot rakentaa sen saavuttaaksesi?