Kevät on kääntynyt jälleen kesäksi, ja monella mielessä siintää jo tuleva loma.
Mutta mitä tapahtuu siihen saakka?
Työelämän tahti ei usein hellitä, vaikka mieli jo haaveilee riippumatosta tai hiljaisesta mökkirannasta. Juuri tämä vaihe – viikkoja ennen lomaa – voikin olla yksi vuoden kuormittavimmista. Siksi jaksamisen vahvistaminen arjessa ja töissä on tärkeämpää kuin koskaan.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi työhyvinvointi kyselyn tärkeimmät havainnot ja nostan esiin keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin.
Miksi hyvinvointia ei aina priorisoida? Mitä konkreettisia muutoksia yritykset voivat tehdä? Ja ennen kaikkea – miten työhyvinvoinnista voidaan tehdä yrityksen todellinen kilpailuetu?
Vuoden loppu lähestyy ja monilla työpaikoilla on alkanut loppuvuoden kaaos tai vähintäänkin loppukiri. Budjetit, raportit ja projektit pitäisi saada valmiiksi ennen lomia. Seuraavan vuoden suunnitelmien tulisi olla jo hahmoteltuna, ja samalla kotona odottavat perus arjen lisäksi jouluvalmistelut, joten kiirettä pitää…
Mutta entäpä sinä itse?
Oletko kaiken tämän keskellä muistanut pysähtyä tarkistamaan, missä itse menet?
– mutta miten pystyt ottamaan arjen ohjat takaisin käsiisi Kiire: tämä meidän modernin elämämme vakiovieras, joka on saapunut kutsumatta ja asettunut taloksi laittaen asiat hyrskyn myrskyn. Kiire ei kuitenkaan ole….
Näin vuodenvaihteen kynnyksellä on hyvä tilaisuus pohtia, mitä kaikkea tämä vuosi on tuonut tullessaan ja mitä mahdollisesti voimme odottaa tulevalta. Minulla on ollut jo monta vuotta tapana tehdä jonkinlainen menneen vuoden inventaario, josta sitten ammennan aineksia ja ajatuksia seuraavaan vuoteen.
Loppuvuoden inventaario onkin hyvä tapa pysähtyä hetkeksi ja tarkastella kulunutta vuotta. Menneen vuoden opit voivat olla yllättävän moninaisia ja riippuvat paljon meidän jokaisen henkilökohtaisista kokemuksista.
Strategialla itsessään on jo merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Ilman strategiaa työntekijöillä ei ole selkeää ohjausmallia eikä suuntaviivoja, joihin he voivat nojata päätöksenteon yhteydessä. Myös työn merkityksellisyys peilautuu suurelta osin strategiasta. Siksi jokaisen on tärkeä ymmärtää, millainen vaikutus omalla työpanoksella on koko yrityksen tavoitteisiin.
Syvempi yhteys työhyvinvoinnilla strategiaan saadaan, kun se on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Tällöin yrityksen tulee tehdä myös toimintasuunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi.
Mutta mikä onkaan tuo sinun supervoimasi?
Ainakin työhaastattelutilanteessa tämänkaltainen kysymys voidaan sinulle hyvinkin esittää.
Mitä sinä vastaisit tähän?
Ainakaan vastauksessa ei kannata keskittyä pelkkiin entisiin työpaikkoihin ja titteleihin, vaan siihen mitä niissä olet tehnyt ja saanut aikaan.
Tällaisten tosielämän esimerkkien kautta avautuu parhaiten osaamisesi ja se, että onko sinulla juuri niitä oikeanlaisia supervoimia juuri tähän kyseiseen työhön.
Välillä on kuitenkin hieman hankalaa hahmottaa niitä omia vahvuuksia – varsinkin työelämässä meidän vahvuutemme myös vaihtelevat suuresti riippuen tehtävistä ja työympäristöstä.
Uudenvuoden juhlat, iloinen tunnelma. Mukava puheensorina täyttää talon. Jutellaan menneestä vuodesta ja ihmetellään elämän vauhdikasta etenemistä..
Ja jossain vaiheessa jutuissa siirrytään myös tulevaan vuoteen ja odotuksiin sen suhteen.
Monellahan meistä on myös mielessä lupauksia tulevalle uudelle vuodelle: uudenvuodenlupaus on lähes pakollinen traditio. Niiden monimuotoisuudesta syntyy myös mukavan monipuolista keskustelua. Yhden lupaus on suuri ja vaativa, kun taas toiselle riittää pienempi lupaus.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?
Tätä sanontaa olen ainakin itse viljellyt useasti – harmillista vain, että lähes yhtä usein olen jättänyt tuon viisauden huomioimatta ja syöksynyt sen enempiä suunnittelematta suin päin kohti uusia haasteita.
Toisinaanhan olen toki myös kutsunut tällaista ”suunnittelematonta säntäilyä” kokeilukulttuuriksi tai ketteräksi tekemiseksi – rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.
Vaikka välillä säntäilenkin ja teen asioita ilman pikkutarkkoja suunnitelmia uskon vahvasti, että pelkällä kokeilemisella ei pystytä saamaan aikaan parasta tulosta. Sillä kokeileminenkin vaatii, että tietää mitä on kokeilemassa ja mitä haluaa saada kokeilusta irti – eli suunnitelmaa.