Kun organisaatiot puhuvat kasvusta, keskustelu keskittyy usein uusiin asiakkuuksiin, teknologisiin ratkaisuihin ja tehokkuuteen. Työhyvinvointi mainitaan harvemmin, vaikka tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat, että sen johtaminen on suoraan yhteydessä sekä tulokseen että henkilöstön sitoutumiseen.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi työhyvinvointi kyselyn tärkeimmät havainnot ja nostan esiin keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin.
Miksi hyvinvointia ei aina priorisoida? Mitä konkreettisia muutoksia yritykset voivat tehdä? Ja ennen kaikkea – miten työhyvinvoinnista voidaan tehdä yrityksen todellinen kilpailuetu?
On ollut ihana huomata, että viime aikoina osaamista on nostettu esille monessa eri kanavassa. Osaamisen monimuotoisuushan on yksi meidän Hyviin Hommiin blogin perusviesti. Usein kun lankeamme ajattelemaan osaamista liian kapeasti.
Osaamista ei ole vain se koulutus, josta meillä tutkintotodistus vaan osaamisen monisäikeinen kokonaisuus on paketti hankittuja tietoja ja taitoja, mutta myös luontaisia ominaisuuksia. Usein unohdukseen jää, että myös harrastukset ja kiinnostuksen kohteet voivat myös lisätä osaamispalettiamme lähes huomaamatta.
Työn murroksen myötä myös tapa tehdä työtä tulee muuttua. Muutos entiseen näkyy jo siinä, että työsuhteet ovat entistä monimuotoisempia, tiimit hajautettu ja töiden tekeminen etänä yleistyy ja luo tekemiseen uusia hybridi malleja, toki vain silloin jos se on tehtävän luonteen mukaan mahdollista. Tämä uusi normaali laittaa organisaatiot uuden eteen, vaatii päivittämään johtamismallia ja suuntaamaan kohti avoimempaa kulttuuria.
Mentoroinnissa molemminpuolinen luottamus ja avoimuus tuovat keskusteluun syvyyttä ja auttaa avaamaan myös ne vaikeimmat haasteet ja epävarmuudet, jotka usein toimivat portinvartijana omien unelmien savuttamiseen. Niiden tunnistaminen on avain, jonka kautta aukeaa ihan uusia polkuja edetä kohti tavoitetta. Aina polku ei kuitenkaan ole niin tasainen. Omien tavoitteiden tunnistaminen tai haasteiden tiedostaminen voi vaatia pidempääkin tutkiskelua.
Mikä on suurin syrjinnän syy Euroopassa?
Tämä perheemme teinin esittämä kysymys pysäytti minut kesken iltapuuhien. Aloitin arvailun omaa napaa lähinnä olevalla asialla eli ehdotin naiseutta. Eipä tärpännyt tällä kertaa. Muutkin ehdotukseni tyrmättiin ja lopulta oli pakko antaa teinin itsensä valaista asiaa. Heidän yhteiskuntaopin opettajansa mukaan suurin syrjinnän aiheuttaja on ikä.
Viime vuonna elämämme muuttui täysin. Maailmanlaajuinen pandemia ei jäänytkään Kiinan ongelmaksi, vaan nopealla aikataululla levisi myös tänne Pohjolaan. Viime aikojen uutisoinnin myötä olemme myös tajunneet, että luvattu elämän ”normalisoituminen” ei tule olemaan vielä aivan lähikuukausien juttu. Uutisointi viruksen äärellä on vahvaa ja aiheuttaa meille kaikille varmasti monenlaisia hankalia tunteita ja useat meistä ovat myös joutuneet sopeutumaan hankaliinkin muutoksiin esim. työrintamalla.
Juniorit ja seniorit ovat toki meille kaikille tuttuja termejä, mutta mitähän nuo aktori ja mentori oikein puuhaavat?
Itse mentoroinnilla on vuosituhantiset perinteet, jossa siirretään kokemuksia ja tietoja työelämässä olevalta kokeneelta toimijalta (mentori) opiskelijalle tai jo työelämässä olevalle aktorille. Aktori on siis kisälli, valmennettava tai oppilas kun taas vastaavasti mentori on valmentaja, kannustaja tai opettaja.