Kevät on kääntynyt jälleen kesäksi, ja monella mielessä siintää jo tuleva loma.
Mutta mitä tapahtuu siihen saakka?
Työelämän tahti ei usein hellitä, vaikka mieli jo haaveilee riippumatosta tai hiljaisesta mökkirannasta. Juuri tämä vaihe – viikkoja ennen lomaa – voikin olla yksi vuoden kuormittavimmista. Siksi jaksamisen vahvistaminen arjessa ja töissä on tärkeämpää kuin koskaan.
Kuulutko niihin henkilöihin, jotka tiedostamattaan harrastaa itsetekoista sabotointia?
Monille meistä tuttu tilanne: aloitamme uuden projektin innostuneina, mutta pian jäämme jumiin. Lykkäämme tekemistä, asetamme liian korkeita odotuksia tai annamme itsellemme tekosyitä lopettaa?
Miten tunnistaa milloin itsetekoinen sabotaasi pyrkii ottamaan valtaa ja tehdä päätös, antaako sille periksi vai ei?
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä organisaation, mutta myös yksilön menestykselle. Sen ylläpitäminen ei ole pelkästään työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijä voi omilla valinnoillaan ja asenteillaan vaikuttaa tähän suuresti.
Kun työntekijät ottavat aktiivisen roolin oman hyvinvointinsa edistämisessä syntyy kestävä ja motivoiva työelämä, joka hyödyttää sekä yksilöitä että yhteisöjä laajemmassakin mittakaavassa.
Elämme aikaa, jolloin epävarmuus ja jatkuvat muutokset ovat läsnä monilla työpaikoilla. Yritykset ja organisaatiot kamppailevat taloudellisten haasteiden, muutosten ja resurssipulan kanssa, ja tämän kautta myös yksittäiset täyntekijät joutuvat kohtaamaan stressiä ja kuormitusta. Vaikeina aikoina työhyvinvoinnista huolehtiminen voi tuntua haastavalta – mutta juuri silloin se on erityisen tärkeää.
Tässä muutamia vinkkejä ja näkökulmia siihen, miten jokainen meistä voi vaikuttaa omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa työelämässä vaikeiden aikojen keskellä.
Vuoden loppu lähestyy ja monilla työpaikoilla on alkanut loppuvuoden kaaos tai vähintäänkin loppukiri. Budjetit, raportit ja projektit pitäisi saada valmiiksi ennen lomia. Seuraavan vuoden suunnitelmien tulisi olla jo hahmoteltuna, ja samalla kotona odottavat perus arjen lisäksi jouluvalmistelut, joten kiirettä pitää…
Mutta entäpä sinä itse?
Oletko kaiken tämän keskellä muistanut pysähtyä tarkistamaan, missä itse menet?
– mutta miten pystyt ottamaan arjen ohjat takaisin käsiisi Kiire: tämä meidän modernin elämämme vakiovieras, joka on saapunut kutsumatta ja asettunut taloksi laittaen asiat hyrskyn myrskyn. Kiire ei kuitenkaan ole….
Aina arjen keskellä emme välttämättä edes ymmärrä, millainen vaikutus omalla työllä lopulta on liiketoiminnan lisäksi esimerkiksi ihmisiin ja muuhun ympäristöön.
Merkityksellisyys tulee yksikertaisista asioista, joten vaikka työpäiväsi ei pääsääntöisesti tarjoaisi sinulle suuria muutoksia ja mullistuksia, voit silti luoda merkityksellisyyttä ja tuntea olosi tyytyväiseksi. Jokainen meistä voi löytää ja rakentaa merkitystä omassa työssään, mutta miten?
Muutosvastarinta on yleinen ilmiö niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla. Se tarkoittaa vastustavia reaktioita kun kohdataan uusia asioita, toimintatapoja tai rakenteita. Muutosvastarinta on kuitenkin luonnollinen osa esimerkiksi jokaisen organisaation kehitystä.
Yritysten kasvaessa ja toiminnan muuttuessa ihmiset kohtaavat väkisinkin uusia tapoja tehdä työtä, uusia järjestelmiä ja joskus jopa uusia rooleja. Näissä tilanteissa muutos voi herättää meissä monenlaisia tunteita ja usein vastustus onkin kovin tavallinen reaktio. Mutta mitä muutosvastarinta oikeastaan on ja miten sitä voisi hallita?
Ihminen tekee päivän aikana tuhansia päätöksiä. Jokainen päätös vaikuttaa tulevaan toimintaan ja niiden avulla rakentuu päivän kulku.
Suurin osa arjen pienistä päätöksissä menee läpi melkeinpä huomaamatta, toimimme ikään kuin autopilotilla.
Jokaiselle meille tulee kuitenkin aika-ajoin tilanteita jossa päätöksen tekeminen vaatii vähän enemmän tai saattaa jopa nostaa stressitasot äärimmilleen. Tällaiset päätökset ovat jollain tavoin erityisen merkityksellisiä, ja niiden vaikutuksilla odotetaan olevan pidempiaikaisia seurauksia.