Kuinka usein kysyt itseltäsi mitä minulle kuuluu? Ja jos kysyt, niin kuinka usein mietit mitä vastaat? tai miksi vastaat näin? tai mistä vastaus kumpuaa ja onko se edes totta? Jo antiikin kreikkalainen filosofi Aristoteles totesi; ”itsensä tunteminen on kaiken viisauden alku”. Helpommin sanottu kun tehty. Ulkopuoletta tulevat paineet luovat väistämättä vääristymiä omakuvaan ja usein korostetaankin sitä millaisena oletan muiden näkevän minut, kuin sitä mitä minä todella olen.
Nykypäivänä puhutaan paljon itsereflektoinnista. Tällaista reflektointia käytetään myös yhtenä tehokkaana oppimisen metodina. Siinä henkilö peilaa käsiteltävää asiaa oman näkemyksen tai kokemuksen kautta, sekä tarkastelee sitä syvemmin löytääkseen uusia päätelmiä jo oppimaansa. Tällainen ajattelu vaatii paljon avointa mieltä ja jo opitusta irti päästämistä.
Oman itsensä kohdalla itsereflektointi toimii hyvänä tutkimustyökaluna. Sen vahvuuksina voidaan nähdä avoin suhtautuminen ja itsekritiikin hallinnointi. Tarkoitushan on tutkiskella, ei kritisoida. Kun tehdään itsereflektointia on tärkeää jättää se arvosteleva minä taka-alalle, ja ottaa vastaan kaikki mikä tulee pintaan. Samoin olettamukset ja totutut toimintatavat on syytä heittää sivummalle. Aloitetaan ikään kuin puhtaalta pöydältä.
Hyvä lähtökohta itsetutkiskeluun on arvot. Jokaisella meistä on uniikki arvomaailma, mutta olemmeko tietoisia, mitkä meidän arvot ihan oikeasti ovat? Lisää arvoista ja niiden tunnistamisesta löydät blogista Arvot mekin ansaitsemme.
Arvoilla on merkittävä rooli meidän elämän jokaisella osa-alueella. Ne määrittävät meidän elämänkatsomusta ja ovat vahvasti ohjaamassa päätöksentekoa. Arvojen pohjalta nousee myös työmotivaatio.
Itsereflektointi työelämässä
Työelämässä itsereflektointi näkyy monella osa-alueella. Jos aamulla pysähdyt kannustamaan itseäsi esimerkiksi kysymällä mikä tekee minusta tänään voittamattoman? tai suunnittelet työmatkalla päivän tehtäviä etukäteen, nousee positiivinen vire ja sitä kautta tuottavuus huomattavasti. Samalla itsetunto kohenee ja päätöksenteko paranee. Se auttaa meitä tunnistamaan negatiivisen puheen ja uskomusten kierteen itseämme kohtaan ja antaa mahdollisuuden kohdella itseään kyvykkäänä ja lahjakkaina henkilöinä.
Itse reflektointia voi tehdä monella tavalla. Voit kysyä itseltäsi ajankohtaisia kysymyksiä ja ottaa aikaa vastauksien reflektoimiseen. Usein vastaus ei synny siinä hetkessä, vaan reflektointi saattaa kestää jopa päiviä ja kun lopulta aika on kypsä, tulee asia itsestään eteen tavalla tai toisella. Se vaatii vain hetken pysähtymisen ja itsensä huomioimisen. Kuten kaikki uudet tuttavuudet ottaa aikaa, niin tämäkin, mutta tähän kannattaa panostaa. Mitä muuten sinulle kuluu juuri nyt?